FI SV EN

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus

Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan sote-uudistuksen yhteydessä. Tavoitteena on, että rahoitusjärjestelmä osaltaan kannustaisi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoita parantamaan kustannusvaikuttavuutta ja ottamaan huomioon kokonaisvaikutukset asiakkaisiin.

Nykytilanteen ongelmat

Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kerätään useasta lähteestä ja kohdennetaan palveluihin monen eri rahoittajan kautta.  Tärkeimpiä terveyspalvelujen rahoittajia ovat kunnat, valtio, kotitaloudet, työnantajat, palkansaajat ja yksityiset vakuutusyhtiöt. Sosiaalipalveluja rahoittavat pääosin kunnat, valtio ja asiakkaat itse. Rahat palveluihin kerätään verotuloina, pakollisina ja vapaaehtoisina vakuutusmaksuina, työnantajamaksuina, palveluiden käytöstä perittävinä asiakasmaksuina ja asiakkaiden maksamina omavastuina.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen nykymalli on johtanut siihen, että päätöksenteko voi olla hajanaista, eivätkä palvelut aina ole tehokkaasti ja vaikuttavasti järjestettyjä. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa yksi rahoittaja voi siirtää kustannusvastuuta toiselle toimijalle, vaikka kokonaisuudessaan se merkitsisi menojen lisääntymistä. Näin ei myöskään päästä väestön terveyden  ja työkyvyn kannalta parhaaseen lopputulokseen.

Monikanavarahoitus yksinkertaistetaan 

Tarkoitus on, että 1.1.2020 alkaen maakunnat vastaavat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Maakunnat saavat rahoituksen valtiolta. Monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta laaditaan hallituksen esitys vuoden 2018 aikana. 

Tätä varten reformiministerityöryhmä linjasi  13.4. keinoja ja vaiheistusta. Reformiministerityöryhmän mukaan maakuntien järjestettäväksi ja/tai rahoitettavaksi voisi koota useita tehtäviä, joita hoitaa nykyisin Kela sairausvakuutuksen kautta.  Tehtäviä siirrettäisiin maakuntien järjestämis- tai rahoitusvastuulle portaittain:

  • Sairaankuljetusten ja ensihoidon matkat siirtyvät maakuntien järjestettäviksi heti maakuntien aloittaessa v. 2020.
  • Asiakkaiden sosiaalihuollon matkat siirtyvät kunnilta maakunnille niiden aloittaessa 2020. Kelan nyt korvaamien terveydenhuollon matkojen järjestäminen ja rahoitus siirtyy maakuntien vastuulle v. 2022.
  • Yksityisen sairaanhoidon Kela-korvaukset päättyvät v. 2022. Maakunnan  asukas voi valita julkisen tai yksityisen sote-keskuksen v. 2021 ja hammashoitolan 2022 (pilottialueilla jo aiemmin).
  • Kuntoutuspsykoterapian ja osaltaan myös Kelan järjestämän vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisvastuu siirtyvät maakunnille harkiten ja vaiheistettuna. Kokeilut voidaan aloittaa jo vuoden 2020 aikana. Varsinainen siirto v. 2022 tai kokeilulain kokemusten valossa myöhemmin.
  • Lääkehuollon linjaukset valmistellaan selvitysten valmistuttua (mm. rationaalinen lääkehoito ja lääkekorvausjärjestelmän kehittäminen).

Aiempi valmistelu

Viime hallituskaudella valmistui monikanavarahoitusta koskeva selvitys, joka keskittyi valtion, kuntien ja Kelan välisiin rahoituskanaviin sekä työnantajien rahoitusosuuteen. Tuolloin työryhmä esitti kuusi erilaista rahoitusmallia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) teki valmistelun tueksi kuvauksen terveydenhuollon nykyisestä rahoitusjärjestelmästä.

Lisätietoja

ylijohtaja Outi Antila, STM, p. 0295 163164
ylijohtaja Markku Tervahauta, STM p. 0295 163167