FI SV EN

Maakuntien ja kuntien rahoitus

Hallituksen linjausten mukaisesti kunnilla ei ole jatkossa merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta, vaan rahoitusvastuu siirtyy valtiolle. Sen myötä uudistetaan verotusta ja kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä. Lisäksi tarkoitus on yksinkertaistaa sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitusjärjestelmä.

Verotusta uudistetaan

Koko kuntatalouden tasolla kuntien tuloja on tarkoitus alentaa saman verran kuin kunnilta siirtyy tehtäviä. Kunnallisveron ja yhteisöveron tuottoa alennetaan. Kaikkien kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan tämän hetken arvion mukaan 12,3 prosenttiyksiköllä. Vastaavasti valtion verotusta kiristetään, koska valtio rahoittaa maakuntien tehtävät.

Uudistus toteutetaan hallituksen linjausten mukaisesti siten, että työn verotus ei kiristy eikä kokonaisveroaste nouse.

Rahoituslaki säätää valtion rahoituksesta maakunnille

Maakuntien rahoituslailla on tarkoitus säätää valtion rahoituksesta maakunnille. Maakuntien väliset erot ja rahoitustarpeet huomioidaan valtion rahoituksessa. Näin varmistetaan kunkin maakunnan riittävät edellytykset järjestää palveluja asukkailleen. Maakunta päättää itsenäisesti rahoituksensa käytöstä.

Rahoittajana valtio kuitenkin ohjaa maakuntien taloudenpitoa. Maakunnille on tarkoitus luoda talouden ohjausmalli, jotta maakunnat selviävät tehtäviensä hoitamisesta ja jotta sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia voidaan hillitä tavoitteiden mukaisesti.

Maakunnilla ei ole verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa, joten niiden tulonlähteinä ovat valtion rahoitus sekä asiakas- ja käyttömaksut. Maakunnilla ei ole myöskään muita merkittäviä tulonlähteitä.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää uudistetaan

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntien muiden tehtävien siirto maakunnille vuoden 2020 alusta vaikuttaa merkittävästi koko kuntakenttään mutta erityisesti yksittäisten kuntien talouteen. Maakunnille siirtyvien tehtävien kustannuksissa on eri kuntien välillä suuria eroja, kuten myös kunnille uudistuksen jälkeen jäävissä kustannuksissa. Niin ikään kunnilta maakuntien rahoitukseen siirrettävien kunnallisverotulojen, yhteisöverotulojen ja valtionosuuksien kunnittaiset erot ovat paikoin suuria.

Valtionosuustehtävien muuttumisen vuoksi ja uudistuksessa syntyvien kuntakohtaisten muutosten kohtuullistamiseksi kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan. Uuden järjestelmän tehtävä on turvata kunnille riittävä rahoitus jäljelle jääviin tehtäviin sekä ensivaiheessa tasata uudistuksesta johtuvia suuria vaikutuksia. Mittavista tasaustoimenpiteistä huolimatta järjestelmän määräytymistekijöiden toimivuus pyritään säilyttämään. Muutoksen suuruuden takia valtionosuusjärjestelmän uudistus on tehtävä monessa osassa.

Monikanavaista rahoitusta yksinkertaistetaan

Nykyisin sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus kerätään useasta lähteestä ja kohdennetaan palveluihin monen eri rahoittajan kautta. Nykymalli on johtanut siihen, että ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa eivätkä saa palveluja tasaveroisesti. Monikanavarahoituksen yksinkertaistamista koskeva lakiehdotus valmistuu vuoden lopulla.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tutustu tarkemmin

Lisätietoja

  • Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, valtiovarainministeriö, p. 0295 163012
  • Osastopäällikkö, ylijohtaja Terhi Järvikare, valtiovarainministeriö, p. 0295 530113
  • Hallitusneuvos Panu Pykönen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530225
  • Budjettineuvos Jouko Narikka, valtiovarainministeriö, p. 0295 539 917
  • Budjettineuvos Virpi Vuorinen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 557
  • Osastopäällikkö, ylijohtaja Jani Pitkäniemi, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 494