FI SV EN

Sosiaali- ja terveyspalvelut ja valinnanvapaus

Nykyisin kunnat järjestävät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Sote-uudistuksessa vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 uudelle maakunnalle. Tavoitteena on, että jokaisella on yhdenvertainen mahdollisuus saada laissa säädetyt riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Maakunta huolehtii, että palveluja on tasapuolisesti saatavissa kaikille.

  • Tarkoitus on, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020. Kaikki ei kuitenkaan muutu yhdessä yössä vaan sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat vaiheittain. 
  • Tavoitteena on, että sosiaali- ja terveyspalvelut ovat toimiva kokonaisuus.  Jonoja on nykyistä vähemmän, kun palvelut ja hoitopolut ovat sujuvia. Ihmiset pääsevät nopeammin lääkäriin ja muihin palveluihin.
  • Asiakasta koskeva tieto siirtyy sujuvasti eri palvelujen välillä.
  • Ihmiset saavat jatkossakin lähipalveluja omalta asuinseudultaan.

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa

Jatkossa asiakas voi valita nykyistä laajemmin, mistä hankkii sosiaali- ja terveyspalvelut. Tarkoituksena on, että julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voivat jatkossa tarjota julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat.

Käytännössä asiakas voi listautua valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valita lisäksi haluamansa hammashoitolan. Erikoissairaanhoidon hoitopaikan voi valita kuten nykyisinkin. Lisäksi asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen toimipisteen, jossa asioi.

Maakunta tuottaa osan palveluista itse

Osa asiakkaista tarvitsee muita enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Tällöin maakunnan liikelaitoksen toimipiste (esim. sosiaaliasema, sairaala tai vammaispalvelujen yksikkö) arvioi asiakkaan palvelutarpeen. Asiakas voi saada palvelun suoraan maakunnan toimipisteestä. Vaihtoehtona asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemansa palvelut. Tästä valmistuu lakiesitys vuoden 2018 alussa.

Työterveyshuolto ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Jatkossakin on olemassa työnantajan kustantamaa työterveyshuoltoa. Suuri osa työikäisestä väestöstä käyttää näitä palveluja. Samoin on edelleen yksityisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka asiakas maksaa itse esimerkiksi yksityisellä sairausvakuutuksella. Valinnanvapauden ulkopuolella olevista yksityisistä terveyspalveluista ei enää makseta sairausvakuutuskorvausta siirtymäajan jälkeen.

Kiireellinen hoitoon pääsy ei muutu

Oikeus hakeutua kiireelliseen hoitoon kotikunnasta ja asuinpaikasta riippumatta säilyy ennallaan. Hätätilanteessa voi soittaa 112 tai mennä lähimpään päivystykseen. Sairaaloiden työnjako uudistuu. Jatkossa ihmiset saavat kaikkein vaativimman hoidon laajan päivystyksen sairaaloista. Näin varmistetaan osaava ja laadukas hoito.
 

Lisätietoja:

ylijohtaja Kirsi Varhila, STM, p. 0295 163 338
johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM, p. 0295 163 382
hallitusneuvos Pekka Järvinen, STM, p. 0295 163 367