FI SV EN

Maakuntien rahoituslaskelmat

Maakuntien rahoitusta koskevat laskelmat kuvaavat uusinta mahdollista arviota maakuntien tulevasta rahoituksesta. Laskelmia on päivitetty hallituksen esityksen (15/2017 vp) osalta viimeksi kesäkuussa 2017. Laskelmia tullaan edelleen päivittämään ennen lopullisia vuoden 2020 tasoisia rahoituslaskelmia. 

Maakuntien rahoituslaskelmat on päivitetty vuoden 2019 kustannustasoon. Laskelmien pohjana on käytetty tuoretta kuntien talousarviokyselyä vuosilta 2017-2019. Yhteensä maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen siirtyy vuoden 2019 tasossa noin 18,7 miljardia euroa. 

Kustannuspohjissa ei huomioida vuoden 2020 JTS-päätöksiä eikä maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädännön vaikutuksia vuodelle 2020. Laskelmat kuvaavat vuoden 2019 kustannustilannetta sekä muutosta kustannusten nykyjakauman ja laskennallisen mallin tuottaman jakauman välillä (järjestelmä täysimääräisesti voimassa). 

Maakuntalaskelmat ovat vielä alustavia arvioita, joihin tulee suhtautua tietyin varauksin. Laskelmien pohjana käytettyjen kustannustietojen luotettavuuden lisäksi tulee huomioida, että maakuntien lopulliseen rahoituksen tasoon vaikuttavat uudistuksen valmistelussa avoinna olevat kysymykset monikanavarahoituksen sekä työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusosuuksista. 

Maakuntien yleiskatteellinen rahoituslaskelma

Maakuntien yleiskatteellinen rahoitus on pitkälti tarveperusteinen. Yli 80 prosenttia yleiskatteellisesta rahoituksesta jaetaan maakuntien väestön laskennallisen palvelutarpeen perusteella (ikärakenne, sairastavuus ja sosioekonomiset tekijät). Asukasperusteisen rahoituksen perusteella jaetaan puolestaan noin 10,5 prosenttia rahoituksesta. Loput rahoituksesta jaetaan maakuntiin:

  • vieraskielisyyden (1,3 %)
  • kaksikielisyyden (0,30 %)
  • asukastiheyden (1,5 %)
  • saaristoväestön (0,10 %)
  • maatalousyritysten (0,80 %)
  • kasvupalveluurityskriteereiden (3,15 %) ja
  • hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerien (0,90 %) perusteella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen rahoitusta koskevat uusimmat kustannukset perustuvat Tilastokeskuksen alkuvuonna 2018 kunnille tekemään talousarviokyselyyn, jossa on hyödynnetty kuntien vuoden 2018 talousarvio- ja vuoden 2019 taloussuunnitelmatietoja. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista on poistettu kuntiin jäävät kustannukset oppilashuollon palveluiden (kuraattorit ja psykologit) sekä työmarkkinatuen osalta. Työmarkkinatukitiedot ovat lopullisia vuoden 2017 lopullisia tietoja. Oppilashuollon kuntiin jäävät kustannusarviot perustuvat edellä mainittuun kuntien talousarviokyselyyn.

Maakuntien rahoituslain 4. luvun kustannusten osalta (non-sote) kustannukset ovat siirtyvien momenttien osalta vuoden 2019 kehysvalmistelutietoja. Palo- ja pelastuksen osalta käytettiin Tilastokeskuksen kuntien talousarviokyselyn tuloksia. Ympäristöterveydenhuollon osalta käytettiin vuoden 2016 toteumatietoa. Maaseutuhallinnon tehtävien kustannustiedot saatiin Maaseutuvirastolta ja ne ovat vuoden 2015 toteumatietoja. Maakuntaliittojen tehtävien kustannukset ovat kuntien jäsenmaksuosuuksia vuodelle 2017 Maakuntaliittojen lakisääteisiin (maakunnille siirtyviin) tehtäviin, joista on siivottu pois ei-lakisääteiset tehtävät (kuten kesäylipistot).

Laskennalliseen malliin ei siirrytä heti vaan maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantulovuonna rahoitus perustuu siirrettävien kustannusten nykyjakaumaan. Vuodesta 2020 siirrytään portaittain kohti laskennallista rahoitusmallia, joka tulee täysimääräisesti voimaan vuonna 2025.

Miksi vuoden 2019 kustannustason laskelmia ei tule verrata vuoden 2017 tason laskelmiin

Vuoden 2019 tason laskelman tulokset eroavat varsin paljon vuoden 2017 laskelmista. Erot johtuvat useista eri syistä, eikä laskelmia tule suoraan verrata toisiinsa.

Suurin osa laskelmien välisistä eroista selittyy laskelmien pohjana käytettävillä kustannustiedoilla. Sekä vuoden 2017 että vuoden 2019 tasolla tehdyt rahoituslaskelmat perustuvat sote-tehtävien osalta kuntien talousarviokyselystä saatuihin tuloksiin. Kyselystä saadut kustannustiedot ovat kuntien ilmoittamia arviotietoja. Varsinkin väestöpohjaltaan pienemmissä maakunnissa sote-tehtävien kustannuksissa voi olla merkittävää, ennustamatonta kausivaihtelua. Talousarviokyselystä saatujen tietojen luotettavuutta ei ole tällä hetkellä mahdollista arvioida tarkemmin. Kuntien sote-tehtävien todellinen kustannustaso selviää vasta kuntien tilinpäätöstiedoista.

Maakunnittaisten muutosten analyysi edellyttää myös jatkotyötä ja keskustelua maakuntavalmistelijoiden kanssa. Seuraava päivitys tehdään huhtikuussa, jolloin määräytymistekijöitä saadaan vuoden 2017 tiedoilla. Syksyllä 2018 tehdään maakuntalaskelmien päivitys vuoden 2017 toteutuneella kustannusaineistoilla. Sitä seuraava helmi-maaliskuussa 2019 (määritetään lopullinen kunnallisveron siirtoprosentti).

Vuoden 2020 rahoitus lasketaan syksyllä 2019 kuntien vuoden 2018 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2019 talousarviotiedon perusteella. Arviotiedot tarkastetaan lopullisten tilinpäätöstietojen mukaisiksi syksyllä 2020, jolloin toteumatieto vuodelta 2019 on käytettävissä.

Maakuntien rahoituslaskelmat

Maakuntien sote-rahoituslaskelmat laskentatiedoilla

Lisätietoja:

Finanssineuvos Tanja Rantanen, VM p. 0295 530338 (maakuntien ohjaus ja laskelmat)
Erityisasiantuntija Miikka Vähänen, VM, p. 0295 530465 (erityisesti maakuntien muiden tehtävien  sekä soten ja pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat)
Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, VM, p. 0295 530388 (erityisesti soten ja pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat)
Neuvotteleva virkamies Antti Väisänen, STM, p. 0295 163044 (erityisesti soten ja pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat)
Budjettineuvos Virpi Vuorinen, VM, p. 0295 530557 (lainsäädäntö)