FI SV

Maakuntien rahoitus ja ohjaus

Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan ja ohjaa maakuntien taloudenpitoa. Maakuntien rahoituslaki sääntelee maakuntien yleiskatteellista rahoitusta. Yleiskatteellisen rahoituksen lisäksi maakunnille kohdistetaan myös erillisrahoitusta. Tarkoituksena on luoda maakuntatalouden ohjausmalli, jolla tuetaan maakuntien tehtävien hoitamista ja hillitään sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua.

Maakuntien rahoituslailla on tarkoitus säätää valtion yleiskatteellisesta rahoituksesta maakunnille, jotka päättäisivät rahoituksen käytöstä ja kohdentamisesta toimivaltansa rajoissa.

Tavoitteena on luoda rahoitusjärjestelmä, jolla turvataan maakuntien kyky niille lain mukaan kuuluvien tehtävien hoitamiseen. Maakuntien väliset erot palvelutarpeissa ja järjestämisen olosuhteissa huomioitaisiin valtion rahoituksessa ja näin varmistettaisiin kunkin maakunnan riittävät edellytykset järjestää palveluja asukkailleen.

Maakunnilla ei olisi verotusoikeutta uudistuksen voimaantullessa, joten niiden tulonlähteinä ovat valtion rahoitus sekä asiakas- ja käyttömaksut. Maakunnilla ei olisi myöskään muita merkittäviä tulonlähteitä.

Valtion rahoituksessa huomioitaisiin maakunnan tehtäviin tulevat lainsäädännöstä johtuvat muutokset. Valtioneuvosto voisi tarvittaessa myöntää maakunnan maksuvalmiusongelmiin lyhytaikaista lainaa tai valtiontakauksia sekä harkinnanvaraista lisärahoitusta.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus maksaisi valtion rahoituksen maakunnille kuukausittain ilman erillistä hakemusta.

Maakuntien rahoitusta koskevaa sääntelyä valmistellaan vaiheittain

Hallitus antoi 2.3.2017 eduskunnalle esityksen (HE 15/2017 vp) maakuntien rahoituslaista, joka koskee maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, ympäristöterveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtäviin perustuvaa yleiskatteellista rahoitusta.

Rahoituslain täydentämistä koskeva esitys on lähetetty lausunnoille ajalle 10.3.–13.4.2017. Täydentävä esitys koskee erityisesti maakuntien muihin tehtäviin perustuvaa yleiskatteellista rahoitusta.  Näitä tehtäviä ovat:

  • aluekehittäminen ja rakennerahastotoiminta
  • elinkeinojen edistäminen
  • alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu
  • maatalous- ja viljelijäntukihallinto
  • maatalous- ja turkistarhayrittäjien lomitus
  • vesivarojen käyttö ja hoito
  • vesien- ja merenhoito
  • rakentamisen ohjaus
  • kulttuuriympäristön hoito
  • maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen
  • ympäristötiedon tuottaminen ja jakaminen
  • maakunnille lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut.

Muihin tehtäviin perustuvaa rahoitusta koskevat säännökset on tarkoitus antaa maakuntien rahoituslakia täydentävänä esityksenä eduskunnalle keväällä 2017.

Eduskuntakäsittelyssä oleva maakuntien rahoitusta koskeva lakiesitys ja lausunnolla oleva rahoituslakia täydentävä esitys kattavat kokonaisuudessaan maakunnille siirtyvien tehtävien rahoituksen.

Lain maakuntien rahoituksesta on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019 ja se koskee kokonaisuudessaan maakunnan tehtäviin kohdennettavaa yleiskatteista rahoitusta.

Maakuntien rahoitus vuoden 2017 tasossa

Eduskunnan käsiteltävänä olevalla maakuntien rahoituslailla säädettäisiin maakuntien yleiskatteellisesta sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtäviin perustuvasta rahoituksesta. Rahoitus olisi vuoden 2017 tasossa noin 17,4 mrd. euroa.

Lisäksi lausunnoilla oleva ehdotus maakuntien muihin tehtäviin perustuvasta rahoituksesta täydentäisi yleiskatteellista maakuntien rahoitusta noin 1,1 mrd. eurolla.

Kokonaisuudessaan maakuntien yleiskatteellinen rahoitus olisi noin 18,5 mrd. euroa vuoden 2017 rahoitustasolla arvioituna.

Maakunnan muiden tehtävien osalta maakunnille kohdistettaisiin myös niin sanottua erillisrahoitusta. Tämän erillisrahoituksen määrä olisi arviolta noin 3,0 mrd. euroa vuoden 2017 tasolla arvioituna. Erillisrahoitukseen ei sovellettaisi maakuntien rahoituslakia.

Maakuntien rahoituksen jakautumista yleiskatteelliseen ja erillisrahoitukseen on kuvattu maakuntien rahoituslain täydentävän esityksen perusteluissa.

Maakuntien resurssiohjaus

Hallitus asettaa julkisen talouden suunnitelmassa tavoitteet julkiselle taloudelle ja päättää tavoitteiden saavuttamista koskevista toimenpiteistä. Valtiontalouden kehyspäätös sisältyy julkisen talouden suunnitelmaan.

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on vahvistaa julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Uudistuksen tavoitteena on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua 3 miljardilla eurolla ja siten hidastaa sosiaali- ja terveydenhuoltomenojen kasvua noin 1,5 prosenttiyksiköllä vuodessa vuosina 2020–2029.

Maakuntien tehtäviä ja rahoitusta arvioidaan, kun julkisen talouden suunnitelmaa valmistellaan. Lisäksi maakunnille kohdennettavaa valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain. Valtion maakuntiin kohdistuvan ohjauksen keskeiset välineet ovat:

  • julkisen talouden suunnitelma
  • valtion talousarvio  
  • maakuntia koskeva lainsäädäntö.

Valtion ja maakuntien väliset neuvottelut tukevat julkisen talouden suunnitelman valmistelua ja sen vuotuista tarkistusta. Neuvottelut käytäisiin maakunnittain ja niissä

  • arvioitaisiin maakunnan taloutta, kustannuskehitystä ja mahdollisten sopeuttamistoimien tarvetta  
  • käsiteltäisiin maakuntien investointisuunnitelmia.

Valtion ohjaus koskee myös maakuntien investointeja, jotka ovat taloudellisesti merkittäviä tai muuten poikkeuksellisen laajakantoisina merkittäviä palvelurakenteen kokonaisuuden tai useamman kuin yhden maakunnan palvelujen järjestämiseksi. Suorien investointien lisäksi valtio ohjaa myös investointeihin rinnastettavia pitkäaikaisia sitoumuksia ja maakuntien yhteisten palvelukeskusten toteuttamia investointeja.

Arviointimenettelyssä valtio ja maakunta arvioisivat maakunnan taloudellisia edellytyksiä selvitä tehtävistään. Arviointimenettelyn tavoitteena on kannustaa maakuntia hyvään taloudenpitoon.

  • Valtiovarainministeriö päättäisi arviointimenettelyn käynnistämisestä eduskunnan käsiteltävänä olevassa maakuntalaissa säädettyjen kriteerien täyttyessä.
  • Sosiaali- ja terveysministeriö voisi tehdä valtiovarainministeriölle aloitteen arviointimenettelyn käynnistämisestä, jos maakunnan kyky järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto on vaarantunut.

 

Lisätietoja

Neuvotteleva virkamies Virpi Vuorinen, VM, p. 0295 530 557 (lainsäädäntö)

Neuvotteleva virkamies Tanja Rantanen VM p. 0295 530 338 (maakuntien ohjaus ja laskelmat)

Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, VM, p. 0295 530388 (erityisesti soten ja pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat)

Erityisasiantuntija Miikka Vähänen, VM, p. 0295 530465 (erityisesti soten ja pelastustoimen tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat)

Neuvotteleva virkamies Ville-Veikko Ahonen, VM, p. 0295 530 066 (erityisesti maakuntien muiden tehtävien rahoitusta koskevat laskelmat)