FI SV

Maakuntavaalit ja osallistuminen

Maakuntavaaleissa äänestetään maakuntavaltuustot maakunnallisille itsehallintoalueille. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018.  

Maakuntavaalit toimitetaan vastaavasti kuin muut yleiset vaalit. Vaalilaki sisältää tarkat päivämäärät mm. ehdokasasettelusta, ehdokaslistojen laadinnasta ja esimerkiksi ehdokkaiden numeroinnista.

Oikeusministeriö ja Kuntaliitto ohjeistavat väliaikaista valmistelutoimielintä, maakuntavaalilautakuntia sekä kuntien vaaliviranomaisia tarkemmin vaalien toimittamisesta lähempänä vaalien ajankohtaa. Oikeusministeriö järjestää myös tarvittaessa koulutusta maakuntavaalien toimittamisen tueksi syksyllä 2018. Oikeusministeriö, valtiovarainministeriö ja Kuntaliitto toteuttavat viestintätoimenpiteitä vaaleja koskien.  

Äänioikeus

Äänioikeus maakuntavaaleissa on Suomen, muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jonka kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta kuuluu kyseiseen maakuntaan väestötietojärjestelmään talletettujen tieto-jen mukaan 51. päivän ennen vaalipäivää päättyessä. Äänioikeus maakuntavaaleissa on myös muulla edellä säädetyt edellytykset täyttävällä ulkomaalaisella, jos hänellä mainittuna ajankohtana on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan.

Äänioikeus maakuntavaaleissa on lisäksi Euroopan unionin tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla ja tällaisen henkilön perheenjäsenellä, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta, ja jolla on asuinpaikka maakuntaan kuuluvassa kunnassa väestötietojärjestelmään talletettujen tietojen mukaan 51. päivän ennen vaalipäivää päättyessä, jos:

1) hänen tietonsa on hänen pyynnöstään talletettu väestötietojärjestelmään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa säädetyllä tavalla;

2) hän on kirjallisesti ilmoittanut maistraatille viimeistään 52. päivänä ennen vaalipäivää ennen kello 16:ta haluavansa käyttää äänioikeuttaan maakuntavaaleissa tai kuntavaaleissa tai ei ole kirjallisesti peruuttanut aikaisempaa ilmoitustaan.


Lisätietoja:

Vaalijohtaja Arto Jääskeläinen, OM, puh. 02951 50128, arto.jaaskelainen(at)om.fi

Osallistuminen ja vaikuttaminen

Maakunnan asukkailla on myös paljon muita osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksia, joiden edistämisestä maakuntavaltuusto vastaa.  Osallistumisen mahdollisuuksien on oltava monipuolisia ja vaikuttavia.

Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti:

1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä asukasraateja;

2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa;

3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia maakunnan toimielimiin;

4) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa;

5) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua maakunnan talouden suunnitteluun;

6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen oma-aloitteista asioiden suunnitte-lua ja valmistelua.

Lisäksi maakunnan strategiassa tulee ottaa huomioon osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Maakuntalaki on osallistumisen osalta monin osin mahdollistava. Näin ollen konkreettisten, käytännön osallistumista tukevien keinojen käyttö jää pitkälti maakunnan itsensä päätettäväksi.

Lisätietoa asukkaille ja tukea maakunnille osallistumisen ja vaikuttamisen suunnitteluun

Aloiteoikeus

Kaikilla maakunnan asukkailla sekä alueella toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita maakunnan toimintaa koskevissa asioissa. Myös muilla palvelun käyttäjällä kuin asukkailla on oikeus tehdä aloitteita kyseistä maakunnan palvelua koskevassa asiassa.

Kansanäänestys

Maakuntavaltuusto voi päättää, että maakunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan maakunnan alueella neuvoa-antava kansanäänestys. Maakunnan asukkaat voivat tehdä aloitteen maakunnallisesta kansanäänestyksestä, kun vähintään kolme prosenttia 15 vuotta täyttäneistä maakunnan asukkaista on allekirjoittanut aloitteen.  Äänestysoikeus maakunnallisessa kansanäänestyksessä määräytyy samoin kuin äänioikeus maakuntavaaleissa.

Vaikuttamistoimielimet

Maakuntahallituksen on asetettava nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi maakunnan nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi maakunnan vanhusneuvosto sekä vammaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi maakunnan vammaisneuvosto. Vaikuttamistoimielinten jäsenet valitaan maakunnan kunnissa toimivien vastaavien vaikuttamistoimielinten jäsenistä siten, että kustakin vaikuttamistoimielimestä valitaan vähintään yksi edustaja. Maakuntahallituksen on huolehdittava edellä tarkoitettujen elinten toimintaedellytyksistä.

Vaikuttamistoimielimet ovat edustamansa ryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavia. Ne eivät ole virallisia toimielimiä, joten niille ei voi siirtää päätösvaltaa maakunnan asioissa. Vaikuttamistoimielimille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa maakunnan toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on tai joilla vaikuttamistoimielin arvioi olevan merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten ja heidän tarvitsemiensa palveluiden kannalta ja vaikuttamistoimielimet tulee ot-taa mukaan osallistumisen ja kuulemisen kehittämiseen maakunnassa.

Kaksikielisissä maakunnissa (Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso, Pohjanmaa, Uusimaa ja Varsinais-Suomi), maakuntahallituksen on asetettava kielivähemmistön vaikuttamistoimielin. Sen tehtävänä on selvittää, arvioida ja määritellä maakunnan kielellisen vähemmistön omalla kielellä tarjottavien palvelujen tarvetta sekä seurata näiden palvelujen saatavuutta ja laatua. Toimielimen tehtävänä on selvitysten, arvioinnin ja seurannan perusteella tehdä maakuntahallitukselle ehdotuksia kielivähemmistön palvelujen kehittämiseksi sekä henkilöstön kielitaitovaatimuksista ja kielitaidon kehittämisestä. Vaikuttamistoimielimellä voi olla myös muita maakuntahallituksen määräämiä tehtäviä. Vaikuttamistoimielimen on annettava vuosittain maakuntahallitukselle kertomus kielivähemmistön palvelujen toteutumisesta. Toimielimen jäseniksi valitaan maakunnan kielivähemmistöön kuuluvia asukkaita edustavia henkilöitä.

Lapin maakunnassa maakuntahallituksen asetettava myös saamen kielen vaikuttamistoimielin. Toimielimen jäseniksi valitaan saamenkielisiä asukkaita edustavia henkilöitä. Vähintään yksi kolmasosa toimielimen jäsenistä on nimettävä saamelaiskäräjien esittämistä henkilöistä.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Suvi Savolainen, VM, puh 02955 30122, suvi.savolainen(at)vm.fi