FI SV EN

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistus sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä yli puolet – vuoden 2016 tasolla arvion mukaan noin 17,7 miljardia euroa – kuntien käyttötalouden kustannuksista siirtyisi maakuntiin, kun kuntien lakisääteiset tehtävät vähenevät merkittävästi.

Kun valtio ottaa vastuun maakuntien rahoittamisesta, kokonaisveroasteen nousun estämiseksi siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä maakuntien rahoitukseen siirtyvä määrä olisi noin 5,9 miljardia euroa. Tämän lisäksi kunnilta maakuntiin siirtyisi 11,3 miljardia euroa kunnallisveroa sekä osa kuntien yhteisöveron tuotosta (0,5 miljardia euroa).

Koko maan tasolla kuntien tehtävien muutoksesta aiheutuva kustannusten ja tulojen siirto on kustannusneutraali, mutta koska siirtyvät kustannukset ja tulot eivät vastaa kuntakohtaisesti toisiaan, ovat muutokset kunnittain tarkasteltuna lähtökohtaisesti suuret. Kuntakohtaisia eroja pyritään rajoittamaan valtionosuusjärjestelmään esitettävillä muutoksilla.

Valtionosuusjärjestelmään esitettävät muutokset

Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa lähtökohtana on kuntien rahoituksen turvaaminen jäljelle jääviin tehtäviin sekä valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijöiden merkityksen säilyttäminen. Järjestelmän peruskriteerit reagoisivat jatkossakin kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen peruslogiikka säilyisi, joskin siihen esitettäisiin tasauslisä- ja tasausvähennysprosentteja koskevia muutoksia.

Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta, suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyisi alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella. Koska kunnilla olisi muutoksen jälkeen edelleen tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaali- ja terveysmenojen ennaltaehkäisyssä, esitetään valtionosuusjärjestelmän tarve- ja olosuhde-eroperusteisiin kriteereihin uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Uudistuksen yhteydessä luovuttaisiin nykyisestä työpaikkaomavaraisuuden kriteeristä. Tämän lisäksi työttömyysaste siirretäisiin laskennallista kustannuksista valtionosuuden lisäosiin.

Muutosten yhteydessä kiinteistövero sisällytettäisiin 50 prosenttisesti verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen. Voimalaitosten osalta tasauksessa käytettäisiin yleistä kiinteistöveroprosenttia (muut voimalaitokset kuin ydinvoimalaitokset rajataan tasauksen ulkopuolelle). Tasauslisäprosentti nousisi 90 prosenttiin, mikä hyödyttäisi tasausrajan alenemisesta kärsiviä kuntia. Tasausvähennysprosentiksi esitetään kiinteää 15 prosenttia, mikä taas hyödyttäisi niitä kuntia, joilta siirtyy suhteellisesti eniten verotuloja maakuntiin. Tasausraja olisi edelleen 100 prosenttia.

Edellä kuvatuttujen muutosten lisäksi valtionosuusjärjestelmään esitetään toistaiseksi pysyvää, sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvan muutoksen rajoitinta. Rajoittimessa ei huomioitaisi valtionosuusjärjestelmän varsinaisia uusia kriteerimuutoksia, vaan pelkästään puhtaasti sote-tehtävien siirrosta aiheutuvat taloudelliset muutokset, toisin sanoen se määritettäisiin uudistuksen voimaantulon ”poikkileikkaushetkellä”. Rajoittimen suuruus olisi symmetrisesti 60 prosenttia eli sekä positiivisesta että negatiivisesta muutoksesta kunnan omavastuulle jäisi 40 prosenttia.

Kuntien taloudellisen tilanteen muutosta rajataan voimakkaasti

Suurten kuntakohtaisten muutosten minimoimiseksi edellä kuvattuun uuteen järjestelmään siirryttäisiin lähtökohtaisesti määräaikaisen, vaikkakin osin pysyväksi jäävän siirtymätasauksen kautta. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna kunnan talouden tasapainotilan muutos rajattaisiin nollaan eli tasapaino (tasapainotilalla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen) pysyisi uudistusta edeltävällä tasolla. Siirtymätasauksen määrä alenisi vuosittain siten, että muutos rajattaisiin +/- 25 euroon/asukas per vuosi. Viidentenä vuonna eli vuonna 2023 muutos olisi enintään +/- 100 euroa/asukas, joka jää toistaiseksi pysyvänä voimaan. Näin uudistuksesta aiheutuva kunnan tasapainotilan muutos olisi pysyvästi enintään +/- 100 euroa/asukas, mikä ei ylitä yhdenkään kunnan yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaavaa määrää.

Uudistuksen voimaantulon jälkeen kuntien talouden tilaan vaikuttaa merkittävästi lähtökohtatilanne. Siirtymätasauksella ei muuteta kuntien uudistusta edeltävää epätasapainotilannetta tasapainoon uudistuksen jälkeen. Uudistuksella ei myöskään kateta kuntien aikaisemmin kertynyttä alijäämää.

Uudistukseen sisältyy kuntataloutta vakauttavia tekijöitä

Sote- ja maakuntauudistukseen sisältyy useita kuntataloutta vakauttavia tekijöitä, jotka osaltaan helpottavat kuntien talouden tasapainotusta ja muutosten ennakointia. Vaikka tuloveroprosentteja alennetaan, kuntien veroprosentin tuotto ei muutu uudistuksen myötä, vaan päinvastoin jopa hieman vahvistuu.

Kuntien taloudesta poistuisi myös varsin vaikeasti ennakoitavat erikoissairaanhoidon kustannukset, mikä helpottaa talousarvion laadintaa ja taloudenhoitoa talousarviovuoden aikana. Samalla poistuisi myös suuri osa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvista investointitarpeista. Näiden lisäksi kuntataloutta vakauttaisi suhdannevaihteluille alttiin kuntien yhteisöveron osittainen siirtäminen maakuntien rahoitukseen. Kuntien yhteisövero-osuuden alentaminen vähentää samalla myös tarvetta alentaa kuntien tuloveroprosentteja.

Laskelma sote- ja maakuntauudistuksen kuntatalousvaikutuksista

Laskelma sote- ja maakuntauudistuksen kuntatalousvaikutuksista on päivitetty 21.12.2016 viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaiseksi. Laskelma on tehty vuoden 2016 tasossa kuten lausuntokierroksellakin ollut versio. Muutokset edelliseen versioon koskevat kustannustietoja, kunnallis- ja yhteisöveroja, kunnan peruspalvelujen valtionosuuksia sekä tuloslaskelman muita rahoituseriä. Kustannuksissa on huomioitu vuoden 2015 lopulliset käyttötaloustiedot, kun aiemmin pohjana käytettiin vuoden 2014 vastaavia tietoja. Tulojen osalta on huomioitu viimeisimmät verotuloarviot sekä valtionosuuksien muutospäätökset kuluvalle vuodelle.

Maakuntiin siirtyvien sote-, pelastus- ja ympäristöterveydenhuollon kustannusten osuus on edelleen noin 17,7 miljardia euroa. Myös kunnallisveron vähennys on samaa luokkaa kuin aiemmissa laskelmissa eli 12,31 prosenttiyksikköä (aiemmin 12,30 prosenttiyksikköä). Koko maan tasolla kuntien rahoitusasema paranee noin 32 miljoonaa euroa, mikä johtuu maakuntien osallistumisesta valtionosuuksien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin rahoitukseen 50 prosentin osuudella.

Kuntakohtaiset muutokset rahoitukseen ovat samansuuntaisia kuin aiemmin joskin vaihteluväli uudistuksesta aiheutuvalle kunnallisveron muutospaineelle (pysyvä) kapeni hieman; uusilla tiedoilla vaihteluväli on +0,85 - -0,89 prosenttiyksikköä, kun edellisillä tiedoilla se oli +0,88 - -0,91 prosenttiyksikköä. Edelleen siis kaikkien kuntien suoraan sote-siirrosta aiheutuva pysyvä muutospaine jää alle yhden kunnallisveroprosentin suuntaan tai toiseen.

Laskelma sote- ja maakuntauudistuksen kuntatalousvaikutuksista (21.12.2016)

Materiaaleja

Kuntiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä -yleisesittelydiat (22.12.2016)

Usein kysytyt kysymykset uudistuksen kuntatalousvaikutuksista

Kuntien talous ja valtionosuusjärjestelmä sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen (muistio 4.10.2016)

Lisätietoja

Finanssineuvos Jani Pitkäniemi, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 494

Finanssineuvos Markku Nissinen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 314 (erityisesti kuntalaskelmat)

Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 820 (erityisesti valtionosuuslaki)

Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 388 (erityisesti kuntalaskelmat)