FI SV EN

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusuudistus sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä

Sote- ja maakuntauudistuksen myötä yli puolet – vuoden 2018 tasolla arvion mukaan noin 17,4 miljardia euroa – kuntien käyttötalouden kustannuksista siirtyisi maakuntiin, kun kuntien lakisääteiset tehtävät vähenevät merkittävästi.

Kun valtio ottaa vastuun maakuntien rahoittamisesta, kokonaisveroasteen nousun estämiseksi siirtyvien tehtävien kustannuksia vastaava määrä kuntatalouden tuloja siirretään maakuntien rahoitukseen.

Kuntien peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmästä maakuntien rahoitukseen siirtyvä määrä olisi noin 5,8 miljardia euroa. Tämän lisäksi kunnilta maakuntiin siirtyisi 11,1 miljardia euroa kunnallisveroa sekä osa kuntien yhteisöveron tuotosta (0,5 miljardia euroa).

Koko maan tasolla kuntien tehtävien muutoksesta aiheutuva kustannusten ja tulojen siirto on kustannusneutraali, mutta koska siirtyvät kustannukset ja tulot eivät vastaa kuntakohtaisesti toisiaan, ovat muutokset kunnittain tarkasteltuna lähtökohtaisesti suuret. Kuntakohtaisia eroja pyritään rajoittamaan valtionosuusjärjestelmään esitettävillä muutoksilla.

Valtionosuusjärjestelmään esitettävät muutokset

Valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa lähtökohtana on kuntien rahoituksen turvaaminen jäljelle jääviin tehtäviin sekä valtionosuusjärjestelmän määräytymistekijöiden merkityksen säilyttäminen. Järjestelmän peruskriteerit reagoisivat jatkossakin kunnan tarpeissa ja olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin. Myös verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen peruslogiikka säilyisi, joskin siihen esitettäisiin tasauslisä- ja tasausvähennysprosentteja koskevia muutoksia.

Sote-tehtävien siirtyessä pois kunnilta, suurin osa peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän kautta jaettavasta rahasta määräytyisi alle 16-vuotiaiden ikäluokkien perustella. Koska kunnilla olisi muutoksen jälkeen edelleen tärkeä rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä sosiaali- ja terveysmenojen ennaltaehkäisyssä, esitetään valtionosuusjärjestelmän tarve- ja olosuhde-eroperusteisiin kriteereihin uutena kriteerinä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Uudistuksen yhteydessä luovuttaisiin nykyisestä työpaikkaomavaraisuuden kriteeristä. Tämän lisäksi työttömyysaste siirretäisiin laskennallista kustannuksista valtionosuuden lisäosiin.

Muutosten yhteydessä kiinteistövero sisällytettäisiin 50 prosenttisesti verotuloihin perustuvaan valtionosuuksien tasaukseen. Voimalaitosten osalta tasauksessa käytettäisiin yleistä kiinteistöveroprosenttia (muut voimalaitokset kuin ydinvoimalaitokset rajataan tasauksen ulkopuolelle). Tasauslisäprosentti nousisi 90 prosenttiin, mikä hyödyttäisi tasausrajan alenemisesta kärsiviä kuntia. Tasausvähennysprosentiksi esitetään kiinteää 15 prosenttia, mikä taas hyödyttäisi niitä kuntia, joilta siirtyy suhteellisesti eniten verotuloja maakuntiin. Tasausraja olisi edelleen 100 prosenttia.

Edellä kuvatuttujen muutosten lisäksi valtionosuusjärjestelmään esitetään toistaiseksi pysyvää, sote-kustannusten ja -tulojen siirrosta johtuvan muutoksen rajoitinta. Rajoittimessa ei huomioitaisi valtionosuusjärjestelmän varsinaisia uusia kriteerimuutoksia, vaan pelkästään puhtaasti sote-tehtävien siirrosta aiheutuvat taloudelliset muutokset, toisin sanoen se määritettäisiin uudistuksen voimaantulon ”poikkileikkaushetkellä”. Rajoittimen suuruus olisi symmetrisesti 60 prosenttia eli sekä positiivisesta että negatiivisesta muutoksesta kunnan omavastuulle jäisi 40 prosenttia.

Kuntien taloudellisen tilanteen muutosta rajataan voimakkaasti

Suurten kuntakohtaisten muutosten minimoimiseksi edellä kuvattuun uuteen järjestelmään siirryttäisiin lähtökohtaisesti määräaikaisen, vaikkakin osin pysyväksi jäävän siirtymätasauksen kautta. Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantulovuonna kunnan talouden tasapainotilan muutos rajattaisiin nollaan eli tasapaino (tasapainotilalla tarkoitetaan vuosikatetta poistojen jälkeen) pysyisi uudistusta edeltävällä tasolla. Siirtymätasauksen määrä alenisi vuosittain siten, että muutos rajattaisiin +/- 25 euroon/asukas per vuosi. Viidentenä vuonna eli vuonna 2023 muutos olisi enintään +/- 100 euroa/asukas, joka jää toistaiseksi pysyvänä voimaan. Näin uudistuksesta aiheutuva kunnan tasapainotilan muutos olisi pysyvästi enintään +/- 100 euroa/asukas, mikä ei ylitä yhdenkään kunnan yhden tuloveroprosenttiyksikön tuottoa vastaavaa määrää.

Uudistuksen voimaantulon jälkeen kuntien talouden tilaan vaikuttaa merkittävästi lähtökohtatilanne. Siirtymätasauksella ei muuteta kuntien uudistusta edeltävää epätasapainotilannetta tasapainoon uudistuksen jälkeen. Uudistuksella ei myöskään kateta kuntien aikaisemmin kertynyttä alijäämää.

Uudistukseen sisältyy kuntataloutta vakauttavia tekijöitä

Sote- ja maakuntauudistukseen sisältyy useita kuntataloutta vakauttavia tekijöitä, jotka osaltaan helpottavat kuntien talouden tasapainotusta ja muutosten ennakointia. Vaikka tuloveroprosentteja alennetaan, kuntien veroprosentin tuotto ei muutu uudistuksen myötä, vaan päinvastoin jopa hieman vahvistuu.

Kuntien taloudesta poistuisi myös varsin vaikeasti ennakoitavat erikoissairaanhoidon kustannukset, mikä helpottaa talousarvion laadintaa ja taloudenhoitoa talousarviovuoden aikana. Samalla poistuisi myös suuri osa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvista investointitarpeista. Näiden lisäksi kuntataloutta vakauttaisi suhdannevaihteluille alttiin kuntien yhteisöveron osittainen siirtäminen maakuntien rahoitukseen. Kuntien yhteisövero-osuuden alentaminen vähentää samalla myös tarvetta alentaa kuntien tuloveroprosentteja.

Laskelma sote- ja maakuntauudistuksen kuntatalousvaikutuksista

Laskelma sote- ja maakuntauudistuksen kuntatalousvaikutuksista on päivitetty 22.6.2017 viimeisimpien saatavilla olevien tietojen mukaiseksi. Laskelma on tehty vuoden 2018 tasossa, kun aikaisemmin julkaistut versiot olivat vuoden 2016 ja 2017 tasossa. Vuoden 2018 laskelmassa on huomioitu ensimmäistä kertaa kustannusten kahden vuoden keskiarvo. Kustannukset perustuvat kuntien talousarviokyselyyn (tiedot vuosilta 2017 ja 2018). Tulojen ja muiden tuloslaskelman erien osalta luvut ovat valtiovarainministeriön arvioita.

Maakuntiin siirtyvien sote-, pelastus- ja ympäristöterveydenhuollon kustannusten osuus on noin 17,35 miljardia euroa. Kunnallisveron vähennys on ennakkotietojen perusteella 12,30 prosenttiyksikköä. Koko maan tasolla kuntien rahoitusasema paranee noin 37 miljoonaa euroa, mikä johtuu maakuntien osallistumisesta valtionosuuksien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin rahoitukseen 50 prosentin osuudella.

Vuoden 2018 laskelma:

Laskelma sote- ja maakuntauudistuksen kuntatalousvaikutuksista (26.6.2017)

Vuoden 2017 laskelma:

Laskelma sote- ja maakuntauudistuksen kuntatalousvaikutuksista (7.2.2017)

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot vuodelle 2017

Vuoden 2016 laskelma:

Laskelma sote- ja maakuntauudistuksen kuntatalousvaikutuksista (21.12.2016)

Valtionosuussimulaattori

Valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osasto on rakentanut sote- ja maakuntauudistuksen kuntatalousvaikutuslaskelmien tulkitsemisen tueksi valtionosuussimulaattorin (Excel-tiedosto). Valtionosuussimulaattorin antaa mahdollisuuden tarkastella arvioita sote- ja maakuntauudistuksen vaikutuksia kunnan talouteen uudistuksen eri vaiheissa. Tämän lisäksi simulaattorin kautta voi arvioida kunnan omien päätösten vaikutuksia uudistuksen jälkeiseen tasapainoon. Valtionosuussimulaattorilla pyritään helpottamaan kunnan talouden suunnittelua sekä luomaan läpinäkyvyyttä uuden valtionosuusjärjestelmän muutoksiin ja laskentaperusteisiin.

Valtionosuussimulaattori (30.6.2017) (Huom. tiedoston avauduttua valitse "Ota muokkaus käyttöön")
Valtionosuussimulaattorin aineisto- ja menetelmäkuvaus (30.6.2017)

Kuntakohtaiset painelaskelmat

Valtionvarainministeriö on valmistellut kuntakohtaiset painelaskelmat kuntien käyttötalouden kehityksestä sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntakohtaisissa painelaskelmissa pyritään hahmottamaan yksittäisen kunnan toimintakatteen ja verorahoituksen kehitysuraa jälkeen vuoteen 2025 asti.

Painelaskelmissa esitetään kunnan tuloslaskelma, jossa on arvioitu toimintakate, suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset, verotulot sekä valtionosuudet. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia (ennakkotieto 2018) sekä rahoitustuottoja ja -kuluja (2016) ei pystytä arvioimaan, joten ne on pidetty uusimman tiedon mukaisina. Tarkemmat kuvaukset toimintakatteen, verotulojen ja valtionosuuksien arviointimenetelmistä ja käytetyistä oletuksista löytyvät erillisestä laskelmien aineisto- ja menetelmäkuvauksesta.

Sote- ja maakuntauudistuksen voimaantuloa on siirretty vuodella eteenpäin. Laskelmia ei vielä ole päivitetty uuden tilanteen mukaisiksi, joten laskelmien numerotarkkaa siteeraamista tulee välttää. Painelaskelmia ei tule myöskään sekoittaa kuntatalouden kehitysarvioon (Kuntatalousohjelma). Laskelmat pohjautuvat pitkälti kuntakohtaiseen väestöennusteeseen sekä kuntien ilmoittamiin talousarvio- ja taloussuunnitelmalukuihin sekä koko maan kasvuennustelukuihin.

Painelaskelmat eivät ole ennusteita vaan ne ovat skenaarioita, joiden kautta voidaan hahmottaa kunnan toimintakatteen ja verorahoituksen kehityksen suuntaa uudistuksen jälkeisessä maailmassa. Painelaskelmat perustuvat nykyiseen lainsäädäntöön sekä viimeisimpiin hallituksen sote- ja maakuntauudistusta koskeviin esityksiin (pl. voimaantulon myöhentyminen). Arvioissa ei yritetä ennakoida mahdollisia tehtävänmuutoksia eikä niissä oteta huomioon kunnan omia toimenpiteitä (esim. veroprosentin nostoa tai elinkeinopoliittisia toimia) tai tuottavuuden muutoksia.

Kuntien talouden kehitystä tarkastellaan ns. tasapainotilan perusteella, jolla tarkoitetaan vuosikatteen riittävyyttä poistoihin. Painelaskelmien mukaan tasapainossa olevien kuntien lukumäärä tulee kasvamaan hieman uudistuksen jälkeisinä vuosina – erityisesti keskisuurten (10 000–50 000) kuntien ja kaupunkien talouden tasapainon arvioidaan paranevan uudistuksen jälkeisinä vuosina. Alle 6 000 asukkaan kunnissa ja suurimmissa (yli 100 000 asukkaan) kunnissa tasapainossa ja epätasapainossa olevien kuntien lukumäärässä ei sen sijaan näyttäisi tapahtuvan suurta muutosta.

Vaikka kunnilta poistuvat sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvät kustannuspaineet, painelaskelmien perusteella näyttää siltä, että uudistus ei ”käännä” ennen uudistusta taloudellisissa vaikeuksissa olevien kuntien tilannetta (tulopohjan heikosta kasvusta johtuen). Uudistus itsessään ei korjaa tai heikennä kunnan talouden tasapainoa: kunnan talouden tasapainotila ennen uudistusta määrittää yhdessä väestö- ja elinkeinorakenteen muutoksen kanssa pitkälti myös tasapainon kehitystä sote- ja maakuntauudistuksen jälkeisinä vuosina.

Laskelmia tullaan päivittämään uusien tietojen ja arviolaskelmien myötä. Syyskuussa 2017 julkaistu versio on tehty vuoden 2018 tasolla sillä olettamuksella, että sote- ja maakuntauudistus tulee voimaan vuonna 2019. Helmikuussa 2018 tehdään uusi päivitys, jolloin laskelmat päivitetään vuoden 2019 tasolle siten, että uudistus tulee voimaan vuonna 2020.

Kuntakohtaiset painelaskelmat (15.9.2017)

Kuntakohtaisten painelaskelmien aineisto- ja menetelmäkuvaus (15.9.2017)

Tutustu tarkemmin: 

Muistio sote-siirron muutosrajoittimen ja järjestelmämuutoksen tasauksen toiminnasta (11.10.2017)

Esittelymateriaali sote-siirron muutosrajoittimen ja järjestelmämuutoksen tasauksen toiminnasta (11.10.2017)

Kuntiin kohdistuvat taloudelliset vaikutukset sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä -yleisesittelydiat (22.12.2016)

Kuntien talous ja valtionosuusjärjestelmä sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen (muistio 20.1.2017)

Usein kysytyt kysymykset uudistuksen kuntatalousvaikutuksista

Lisätietoja:

Finanssineuvos Markku Nissinen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 314 (erityisesti kuntalaskelmat)
Lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 820 (erityisesti valtionosuuslaki)
Neuvotteleva virkamies Ville Salonen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 388 (erityisesti kuntalaskelmat)
Erityisasiantuntija Miikka Vähänen, valtiovarainministeriö, p. 0295 530 465 (erityisesti simulaatio- ja painelaskelmat)