FI SV

5.3 Yhteistyöalueen asiat

Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten on viisi yhteistyöaluetta. Yhteistyöalueisiin kuuluvat maakunnat säädetään valtioneuvoston asetuksella siten, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävät Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat kuuluvat eri yhteistyöalueisiin. Yhteistyöalueelle laaditaan maakuntien yhteistyösopimus. Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnat hoitavat yhteistyösopimuksen laatimisen edellyttämät hallintotehtävät. 

Tehtävät

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat yhteistyösopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon alueelliseksi yhteensovittamiseksi. Sopimuksessa otetaan huomioon väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurantatiedot ja palvelutarpeet sekä sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset tavoitteet. Yhteistyösopimuksessa sovitaan:

  1. toimenpiteistä palvelujen integraation ja yhdenvertaisen saatavuuden, asiakkaiden osallistumisoikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien sekä kielellisten oikeuksien varmistamiseksi
  2. toimenpiteistä vaikuttavan, laadukkaan ja kustannustehokkaan sosiaali- ja terveydenhuollon tuotantorakenteen varmistamiseksi
  3. maakuntien työnjaosta ja yhteistyöstä ympärivuorokautisen päivystyksen tuottamisessa
  4. ensihoidon yhteistyöstä ja sovittamisesta yhteen muun toiminnan kanssa sekä ensihoitokeskuksen toiminnan rahoittamisesta
  5. maakuntien työnjaosta ja yhteistyöstä sosiaali- ja terveyspalvelujen (3 ja 4 kohdan lisäksi) ja tukipalvelujen järjestämisessä, muun toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönoton periaatteista
  6. yhteistyöalueen investointisuunnitelmasta, johon sisältyy maakuntien yhteinen esitys valtioneuvostolle sosiaali- ja terveydenhuollon taloudellisesti merkittävistä tai sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tai palvelujärjestelmän kannalta muutoin laajakantoisista investoinneista
  7. maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa
  8. sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen kehittämisestä ja asiakas- ja potilastietojen käytön yhteensovittamisesta sekä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) mukaisen alueellisen kokonaisarkkitehtuurin määrittelystä yhteistyöalueella
  9. häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisen edellyttämistä toimenpiteistä
  10. muusta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä.

Maakuntien työnjakojen on edistettävä asiakas- ja potilasturvallisuutta ja muuta laatua sekä tarkoituksenmukaisen, kustannusvaikuttavan ja tehokkaan tuotantorakenteen toteutumista. Työnjaossa on lisäksi varmistettava, että yhteistyösopimuksen perusteella palveluja antavassa toimintayksikössä on tehtävän hoitamiseksi riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen.

Maakuntien yhteistyösopimus laaditaan valtuustokausittain. Se hyväksytään kaikkien osallisten maakuntien valtuustoissa ja se muodostaa siinä mainittujen palvelujen osalta yhteisen palvelustrategian. Myös valtioneuvoston valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteet viedään osaksi yhteistyöalueen palvelustrategiaa. Yhteistyösopimuksessa sovitut asiat ohjaavat yhteistyöalueen toimintaa. Yhteistyösopimuksen toteutumista seurataan ja arvioidaan vuosittain sekä tarvittaessa muutetaan.

Yhteistyösopimuksen tavoitteena on tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan tuotantorakenteen muodostaminen ja palveluiden yhteensovittaminen. Tässä yhteydessä sovitaan yhteistyöstä ja työnjaosta mm. ympärivuorokautisen päivystyksen, ensihoitopalveluiden ja tukipalveluiden järjestämiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sovitaan yhdessä. Sopimuksessa tulee olla esitys valtioneuvostolle sosiaali- ja terveydenhuollon merkittävistä tai laajakantoisista investoinneista neljälle seuraavalle tilikaudelle. Tämä esitys on edellytys investointien toteuttamiselle. Maakuntien yhteisen toiminnan seurannasta ja siihen liittyvistä raportointivelvoitteista sovitaan yhteisesti.

Yhteistyösopimuksessa sovitaan myös maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Muun muassa yhteisen tutkimustoimikunnan ja koulutussopimuksen asettaminen lääketieteen, hammaslääketieteen ja sosiaalihuollon henkilöstön koulutusta antavien yliopistojen kanssa kuuluu yhteistyöalueen tehtäviin, yliopistomaakunta vastuumaakuntana. Tutkimustoimikunta jakaa alueellaan valtion tutkimusrahoituksen.

Yhteistyöalueellisesti määritellään myös tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri ja ohjaus, sähköisten palvelujen kehittäminen ja asiakas- ja potilastietojen käytön yhteensovittaminen. Näiden tehtävien hallinnointiin tarvitaan ylimaakunnallinen toimielin tai foorumi päätöksentekoa ja toiminnan yhteensovittamista ja STM:lle raportointia varten. Lisäksi mikäli kansallisia tietoratkaisuita on tarjolla, niitä tulee käyttää. Vastuumaakunnan tehtäviin kuuluu vastuu kokousten järjestämisestä ja niihin liittyvistä hallinnollisista töistä.

Yhteistyösopimuksen valmistelussa on tärkeää huomioida, että palvelujärjestelmän kehittäminen tapahtuu asiakas- ja potilaslähtöisesti aitoon palvelutarpeeseen perustuen. Tarvitaan myös yhteinen käsitys tulevaisuuden muuttuvista palvelutarpeista ja toimintaympäristön muutoksista, arvioiduista asiakas- ja potilasvirroista yli maakuntarajojen sekä yhteistyöalueen maakuntien yhteisestä taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi tarvitaan tietoa käytössä olevasta osaamispääomasta. Yhteisten osaamistarvekartoitusten kautta saadaan muodostettua myös käsitys koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisoinnista aidosti palvelujärjestelmää tukevaksi.

Tulevaisuudessa myös muu kuin erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä kehittäminen voidaan toteuttaa yhteistyössä ylimaakunnallisesti, esimerkiksi valtakunnallisten kehittämistavoitteiden jalkautuksen osalta. Yhteisen tietopohjan luominen yhteistyöalueella edesauttaa kehittämistoimintojen toteuttamista yhteistyössä ja voi säästää maakuntien resursseja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen tehtävässä. Yhtenäiset sote-järjestämisen työkalut ja toimintatavat myös lisäävät tietojen vertailtavuutta. Vertailtavuus tiedoissa tulisi olla tavoitteena myös kansallisesti. Maakuntien sote-järjestämistoiminnan verkostoiminen yhteistyöalueittain on kannatettavaa.

Maakuntien keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyöalueen toimintoihin liittyviä tehtäviä ovat:

  • keskitettyjen tehtävien hoitaminen vaativimmissa palveluissa yli maakuntarajojen
  • yhteistyösopimuksen laatiminen palveluiden hoitamiseksi ja niiden yhteensovittamiseksi
  • foorumin perustaminen ylimaakunnallista päätöksentekoa varten
  • yhteistyösopimuksen tavoitteiden valmistelu perustuen tietoon palvelutarpeesta ja osaamisesta
  • alueellisen yhteistyön toteuttaminen yhteistyösopimuksen mukaisesti
  • kehittämiseen ja tietohallintoon liittyvän yhteistyön koordinointi maakuntien välillä.

Yhteistyö alueellisen tienpidon järjestämisessä

Laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä (HE-luonnos 5.7.2017) määrittelee alueellisen tienpidon yhteistyöalueiden (max 9) tehtäviksi tienpidon ja rahoituksen suunnittelun, tienpidon ja liikenteen suunnitelman ja tienpidon sopimuksen valmistelun, maanteiden hankesuunnittelu sekä maanteiden suunnittelun, kunnossapidon ja rakentamisen hankinnat. Helmikuuhun 2018 mennessä on liikennehallinnon (LVM, Liikennevirasto, ELY-keskukset) ja maakuntien valmistelusta vastaavien yhteistyönä hahmotettu seuraavia järjestämistapoja (MAKU-lain 8 § mukaisesti): 1) isäntämaakuntamalli, 2) yhteistyöalueen tienpitotehtävät hoitaa xx maakuntakonserniin kuuluva MAKU-yksikkö, 3) yhteistyöalueen tehtävät hoitaa yhteinen tienpidon liikelaitos ja 4) Maakuntien yhteinen toimielin ja sen alla tienpidon palvelulaitos. Lisäksi on todettu, että muunkinlaisia malleja on syytä tarkastella. Valmistelua jatketaankin toimivien mallien löytämiseksi erilaisille yhteistyöalueille.

Lainsäädäntö

  • maakuntalaki (12 §, 46-51 §)
  • laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (10 §, 16–18 §, 27 §)

Kansallinen tuki ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä

Esimerkkinä yhteistyöalueelle koottavista palveluista ja tehtävistä ovat meneillään olevassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) viidelle yhteistyöalueelle perustettavat, osin verkostorakenteiset lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osaamis- ja tukikeskukset. Keskuksiin kootaan kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttävät lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä maakuntien välisen yhteistyön ohjaus ja koordinointi lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suhteen. Keskusten tehtäviin kuuluu myös yhteistyö maakuntien, yliopistojen, yliopistollisten sairaaloiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä tiedolla ohjaamisen vahvistamiseksi. Keskukset voivat osallistua yhteistyösopimuksen valmisteluun ja seurantaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ja niihin liittyvän tutkimus- ja kehittämistyön osalta.