FI SV

Yhteistyöalueen asiat

Useamman maakunnan muodostama yhteistyöalue sopii yhteisistä tehtävistä ja maakuntien rajat ylittävistä vaativammista palveluista. 

Yhteistyöalueen tehtäviä käsitellään seuraavissa laeissa ja niiden pykälissä:

  • maakuntalaki (12 §)
  • laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (10 §, 16–18 §, 27 §).

Em. lisäksi maakuntalain 7 § käsittelee järjestämisvastuun siirtämistä toiselle maakunnalle ja maakuntalain 8. luku (§ 4651) käsittelee maakuntien yhteistoimintaa.

Tehtävät

  • keskitettyjen tehtävien hoitaminen vaativimmissa palveluissa yli maakuntarajojen
  • yhteistyösopimuksen laatiminen palveluiden hoitamiseksi ja niiden yhteensovittamiseksi
    • foorumin perustaminen ylimaakunnallista päätöksentekoa varten
  • yhteistyösopimuksen tavoitteiden valmistelu perustuen tietoon palvelutarpeesta ja osaamisesta
  • alueellisen yhteistyön toteuttaminen yhteistyösopimuksen mukaisesti
  • kehittämiseen ja tietohallintoon liittyvän yhteistyön koordinointi maakuntien välillä

Maakuntien yhteistyösopimus laaditaan valtuustokausittain. Se hyväksytään kaikkien osallisten maakuntien valtuustoissa ja se muodostaa siinä mainittujen palvelujen osalta yhteisen palvelustrategian.. Myös valtioneuvoston valtakunnalliset sote- tavoitteet viedään osaksi yhteistyöalueen palvelustrategiaa. Yhteistyösopimuksessa sovitut asiat ohjaavat yhteistyöalueen toimintaa.

Yhteistyösopimuksen tavoitteena on tarkoituksenmukaisen ja kustannustehokkaan tuotantorakenteen muodostaminen ja palveluiden yhteensovittaminen. Tässä yhteydessä sovitaan yhteistyöstä ja työnjaosta mm. ympärivuorokautisen päivystyksen, ensihoitopalveluiden ja tukipalveluiden järjestämiseksi. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautumisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sovitaan yhdessä. Sopimuksessa tulee olla esitys valtioneuvostolle sosiaali- ja terveydenhuollon merkittävistä tai laajakantoisista investoinneista neljälle seuraavalle tilikaudelle. Tämä esitys on edellytys investointien toteuttamiselle. Maakuntien yhteisen toiminnan seurannasta ja siihen liittyvistä raportointivelvoitteista sovitaan yhteisesti. 

Yhteistyösopimuksessa sovitaan myös maakuntien yhteistyöstä ja työnjaosta koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämistoiminnan toteuttamisessa. Muun muassa yhteisen tutkimustoimikunnan ja koulutussopimuksen asettaminen lääketieteen, hammaslääketieteen ja sosiaalihuollon henkilöstön koulutusta antavien yliopistojen kanssa kuuluu yhteistyöalueen tehtäviin, yliopistomaakunta vastuumaakuntana. Tutkimustoimikunta jakaa alueellaan valtion tutkimusrahoituksen.

Yhteistyöalueellisesti määritellään myös tietohallinnon kokonaisarkkitehtuuri ja ohjaus, sähköisten palvelujen kehittäminen ja asiakas- ja potilastietojen käytön yhteensovittaminen. Näiden tehtävien hallinnointiin tarvitaan ylimaakunnallinen toimielin tai foorumi päätöksentekoa ja toiminnan yhteensovittamista ja STM:lle raportointia varten. Lisäksi mikäli kansallisia tietoratkaisuita on tarjolla, niitä tulee käyttää. Vastuumaakunnan tehtäviin kuuluu vastuu kokousten järjestämisestä ja niihin liittyvistä hallinnollisista töistä.

Yhteistyösopimuksen valmistelussa on tärkeää huomioida, että palvelujärjestelmän kehittäminen tapahtuu asiakas- ja potilaslähtöisesti aitoon palvelutarpeeseen perustuen. Tarvitaan myös yhteinen käsitys tulevaisuuden muuttuvista palvelutarpeista ja toimintaympäristön muutoksista, arvioiduista asiakas- ja potilasvirroista yli maakuntarajojen sekä yhteistyöalueen maakuntien yhteisestä taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi tarvitaan tietoa käytössä olevasta osaamispääomasta. Yhteisten osaamistarvekartoitusten kautta saadaan muodostettua myös käsitys koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisoinnista aidosti palvelujärjestelmää tukevaksi.

Tulevaisuudessa myös muu kuin erikoistason sote-palveluihin liittyvä kehittäminen voidaan toteuttaa yhteistyössä yli-maakunnallisesti, esimerkiksi valtakunnallisten kehittämistavoitteiden jalkautuksen osalta. Yhteisen tietopohjan luominen yhteistyöalueella edesauttaa kehittämistoimintojen toteuttamista yhteistyössä ja voi säästää maakuntien resursseja sote-järjestämisen tehtävässä. Yhtenäiset sote-järjestämisen työkalut ja toimintatavat myös lisäävät tietojen vertailtavuutta. Vertailtavuus tiedoissa tulisi olla tavoitteena myös kansallisesti. Maakuntien sote-järjestämistoiminnan verkostoiminen yhteistyöalueittain on kannatettavaa.

Kansallinen tuki ja työkalut

Esimerkkinä yhteistyöalueelle koottavista palveluista ja tehtävistä ovat meneillään olevassa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) viidelle yhteistyöalueelle perustettavat, osin verkostorakenteiset lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osaamis- ja tukikeskukset. Keskuksiin kootaan kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttävät lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä maakuntien välisen yhteistyön ohjaus ja koordinointi lasten, nuorten ja perheiden palveluiden suhteen. Keskusten tehtäviin kuuluu myös yhteistyö maakuntien, yliopistojen, yliopistollisten sairaaloiden ja sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä tiedolla ohjaamisen vahvistamiseksi. Keskukset voivat osallistua yhteistyösopimuksen valmisteluun ja seurantaan lasten, nuorten ja perheiden palveluiden ja niihin liittyvän tutkimus- ja kehittämistyön osalta.


Anna palautetta järjestämisen käsikirjasta