FI SV

Talouden ohjaus ja rahoituksen riittävyyden arviointi

Maakunta järjestäjänä vastaa valtion rahoituksen allokoinnista maakunnan palveluihin. Maakunnan tehtävänä on huolehtia rahoituksen riittävyydestä, laatia talousarvio sekä seurata maakunnan taloutta. Rahoituksen allokoinnissa maakunnan tulee huolehtia siitä, että sitä kautta palvelut voidaan tuottaa väestön palvelutarpeen mukaisesti ja vaikuttavasti.

Talouden ohjausta ja rahoituksen riittävyyden arviointia käsitellään seuraavissa laeissa ja niiden pykälissä: 

Rahoituslaki sääntelee maakuntien yleiskatteellista rahoitusta, jonka käytöstä ja kohdentamisesta maakunnat päättävät. Lisäksi maakunnille osoitetaan kohdennettua erillisrahoitusta. Järjestäjän tehtävistä talouden ohjaukseen ja rahoituksen riittävyyden arviointiin liittyen säädetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa sekä maakuntalaissa.

Maakunnan rahoituslaista on eduskunnan käsiteltävänä kaksi hallituksen esitystä, HE 15/2017 vp ja HE 57/2017 vp. Jälkimmäisessä esityksessä täydennetään rahoituslakiehdotusta maakuntien muiden kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien rahoituksen määräytymistä koskevan sääntelyn osalta.

Tehtävät

  • maakunnan ja alueellisten palvelutarpeiden ja erityispiirteiden nykytilan sekä ennakoinnin huomioiminen palveluiden järjestämisessä sekä rakenteiden ja prosessien kehittämisessä
  • valtion yleiskatteellisen rahoituksen ja kohdennetun erillisrahoituksen allokoiminen palvelutarpeet huomioiden vaikuttavasti monialaisen maakunnan tehtäviin ja rahoituksen riittävyyden arviointi
  • maakunnan talousarvion sekä tilinpäätöksen ja kuukausiraportoinnin valmistelu toimielimille
  • suoran valinnan palveluihin liittyvä sopimuskorvausten määrittely
    • taloustoimintojen ja tietojohtamisen yhteistyö
    • laadun, vaikuttavuuden ja tehokkuuden seuranta, arviointi ja kehittäminen
  • markkina-analyysien laatiminen yhteistyössä myös palveluiden hankinnasta vastaavan tahon kanssa
  • yhteistyöalueen yhteisen esityksen laatiminen merkittävistä investoinneista, esim. rakennushankkeet
  • toimintaan ja talouteen liittyvät neuvottelut valtion ja maakuntien välillä

Järjestäjän tehtävä on integroitujen, asukkaiden tarpeita vastaavien ja vaikuttavien palvelujen varmistaminen maakunnassa. Järjestäjä ohjaa resurssit palveluihin talousarviovalmistelun kautta. Resurssien ohjauksen ja rahoituksen riittävyyden arvioimiseksi järjestäjän on tärkeä tuntea maakunnan ja sen eri alueiden palvelutarpeiden, erityispiirteiden, olosuhdetekijöiden ja markkinoiden nykytila ja arvioitu kehitys. Palvelut tulee järjestää kustannustehokkaasti uusia toimintatapoja käyttäen ja kustannusten läpinäkyvyys varmistaen.

Maakunta valmistelee talousarvion sekä tilinpäätöksen ja kuukausiraportoinnin määritetyin aikavälein ja raportoi talouden tilasta, rahoituksen riittävyydestä ja mm. palvelujen saatavuudesta ja toiminnallisesta toteutumisesta. Taloustoiminnoissa valmistellaan myös suoran valinnan palveluihin liittyvät kapitaatiokorvauksen tasot osana taloussuunnittelua. Lisäksi yhteistyöalueen yhteisen esityksen laatiminen merkittävistä investoinneista esimerkiksi rakennushankkeisiin liittyen kuuluvat maakunnan hallinnoimiin taloustoimintoihin.

Maakuntahallinnon erilaiset toiminnot mm. omistajaohjaus, talous ja tiedolla johtaminen sekä mm. tuotanto-/yhtiörakenne tulee järjestää siten, että ne vahvistavat tasapainoisen talouden tavoitetta. Talousarvioprosessissa järjestettävät palvelut suunnitellaan yhdessä niiden suunnittelusta vastuussa olevien toimintojen kanssa. Onnistuminen johtamisessa, yhteistyössä ja kustannustietoisuuden kasvattamisessa koko maakuntaorganisaatiossa on hyvin tärkeää.

Valtion rahoitus maakunnille on yleiskatteellista ja tarveperustaista eli laskennallista. Yleiskatteellinen rahoitus tukee osaltaan integraatiota ja maakuntien itsehallinnon periaatetta, sillä maakunta voi rahoituskehyksen sisällä määritellä, miten resurssit jaetaan vaikuttavasti. Monialaisissa maakunnissa on löydettävä rahoituksen ja toiminnan tasapaino eri tehtäväkokonaisuuksien välillä. Maakuntien näkökulmasta on tärkeää, että eri ministeriöiden ja muiden kansallisten toimijoiden tavoitteet ovat integroituja ja tukevat monialaisten maakuntien järjestämistehtävää ja siten myös kustannusten hallintaa. Maakuntien rahoituksen riittävyyttä tukevat osaltaan myös toimivat yhdyspinnat kuntiin mm. terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyen.

Kansallisella tasolla sote- ja maakuntauudistuksen keskeinen tavoite on olennainen kustannuskehityksen taittaminen nykyiseen kasvu-uraan verrattuna. Siirtymäaikana siirrytään nykyisestä menoperustaisesta tarveperustaiseen rahoitukseen. Myös sen jälkeen monialaisissa maakunnissa järjestäjän tehtävänä on kehittää toimintaa, rakenteita ja prosesseja palvelutarpeita ja siten rahoitusperusteita vastaavaksi. Kansallisten ja alueellista tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että kaikissa maakunnissa pyritään enintään palvelutarpeita vastaaviin kustannuksiin (tarvevakiointi) samalla palvelujen laatu ja asiakaslähtöisyys turvaten.  

Talouden ohjausta ja rahoituksen riittävyyden arviointia toteutetaan yhteistyössä maakuntien ja valtion kanssa. Keinoina tähän ovat mm. vuotuiset neuvottelut, seurannat ja raportoinnit sekä maakuntien toiminnalle ja taloudelle asetettavat strategiset tavoitteet. Lisäksi valtion rahoituksen kohdentamisperusteita tarkistetaan vähintään neljän vuoden välein.

Lähtökohtaisesti järjestäjän tehtävänä on huolehtia, että maakunnan talous on tasapainossa suhteessa rahoituskehykseen. Kyseessä on mittava uudistus, joten lakiin on kirjattu toimenpiteitä maakuntien kantokyvyn turvaamiseksi erityistilanteissa. Valtio voi tarvittaessa myöntää maakunnalle maksuvalmiusongelmiin lyhytaikaista lainaa, valtiontakauksia tai valtionavustuksia sekä harkinnanvaraista lisärahoitusta. Tavoitteena on, että mahdollisiin ongelmiin voitaisiin puuttua varhaisessa vaiheessa mm. maakuntien ja valtion välisissä neuvotteluissa. Taloudellisiin vaikeuksiin joutuneessa maakunnassa voidaan myös käynnistää arviointimenettely, jossa maakunnan tilannetta tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eri asiantuntijatahojen toimesta.

Vaikuttava talouden ohjaus edellyttää tietojohtamisen osaamista ja toimivia tietojärjestelmiä organisaation kaikilla tasoilla. Samoin rahoituksen riittävyyttä arvioitaessa on tarpeen sekä maakunnissa että kansallisella tasolla huomioida muutoskustannukset esim. tietojärjestelmiin ja palkkojen harmonisointiin liittyen.

Kansallinen tuki ja työkalut

Syksystä 2017 alkaen toteutetaan maakuntatalouden ja sen ohjauksen simulointi. Simuloinnin avulla otetaan haltuun talous- ja ohjausprosessi maakunnissa ja valtion hallinnossa, pienennetään virheitä ja epätarkkuuksia budjetoinnissa ensimmäisinä vuosina sekä saadaan maakunnittaisia arvioita uudistukseen liittyvistä siirtymäkustannuksista. Lisäksi simuloinnin avulla on mahdollisuus tarkentaa maakunnittainen näkemystä rahoituksen riittävyydestä ja sopeutustarpeista sekä varmistaa, että ohjausprosessi on toimiva. Lisäksi simulointi edistää kokemusperäisen tiedon keräämistä talouspäätöksien tekemisestä uudessa järjestelmässä sekä antaa tietoa talous- ja ohjausprosessien sisällöllisestä ja aikataulullisesta toimivuudesta.


Anna palautetta järjestämisen käsikirjasta