FI SV

1.4 Palvelujen kokonaisuus monituottajamallissa

Maakunnan toiminnan lähtökohta on maakunnan asukkaiden, yritysten ja sidosryhmien palvelutarve. Asiakkaille tarjottavat palvelut muodostuvat maakunnalle eri lainsäädännössä säädetyistä tehtävistä ja asiakkaiden tarpeista ketjuttaa palveluja.

Maakunnan palvelut voidaan jaotella palvelukokonaisuuksiin, joiden taustalla on substanssilainsäädäntö. Palvelukokonaisuuksilla jäsennetään maakunnan toimintaa ja palvelutuotannon suunnittelua. Palvelukokonaisuus sisältää yhden tai useamman toisiinsa liittyvän lainsäädännön mukaisia palveluita.

  • Alueiden kehittämispalvelut
  • Alueiden käytön palvelut
  • Joukkoliikennepalvelut
  • Kasvupalvelut
  • Maahanmuuttajapalvelut
  • Luonnonsuojelun palvelut
  • Maatalous- ja elintarviketuotannon palvelut
  • Maaseudun kehittämispalvelut
  • Pelastus- ja turvallisuuspalvelut
  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut
  • Vesien ja merenhoidon palvelut
  • Vesi- ja kalatalouden palvelut
  • Ympäristöterveyden palvelut
  • Ympäristötiedon tuottamisen palvelut

Maakunnan palveluja voivat tuottaa julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, eli maakunnat, yritykset ja järjestöt. Tämä tarkoittaa, että maakunnissa on monituottajamalli. 

Tehtävät

Maakunta järjestää tehtäviensä hoitamisen itse tai sopii järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle maakunnalle. Järjestämisvastuussa oleva maakunta vastaa asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden:

  • yhdenvertaisesta saatavuudesta
  • tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä
  • tuottamistavasta
  • tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta
  • viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä.

Maakunnan tehtävien järjestäminen voidaan myös koota yhdelle tai useammalle maakunnalle, jos se on välttämätöntä palvelujen laadun ja saatavuuden parantamiseksi, kielellisten oikeuksien toteutumisen edistämiseksi, riittävien henkilöstö- ja muiden voimavarojen tai tehtävässä tarvittavan erityisasiantuntemuksen turvaamiseksi taikka muusta vastaavasta ja perustellusta syystä. Maakunta vastaa tehtäviensä rahoituksesta, vaikka järjestämisvastuu olisi siirretty toiselle maakunnalle tai tehtävän hoitamisesta vastaa lain perusteella toinen maakunta.

Maakunta päättää palvelustrategiassa palvelujen tuottamistapaa koskevista linjauksista. Palvelut voidaan järjestää tuottamalla palvelut itse, yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkimalla ne sopimukseen perustuen muilta palvelujen tuottajilta. Maakunnan hankkiessa palveluja muulta palvelujen tuottajalta sillä säilyy järjestämisvastuu. Palvelujen tuottajan vastuu palveluista määräytyy lainsäädännön sekä maakunnan ja palvelujen tuottajan sopiman vastuunjaon perusteella. Maakunta voi antaa julkisen hallintotehtävän muulle kuin viranomaiselle vain, jos siitä lailla erikseen säädetään.

Maakunta varmistaa ja valvoo, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla liikelaitoksella sekä palveluja tuottavilla yhteisöillä ja säätiöillä on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Maakunta ottaa hallintosääntöönsä ja palveluntuottajien kanssa tehtäviin sopimuksiin maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavat määräykset. Maakunta ohjaa ja valvoo sen järjestämisvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa. Maakunnalla on oikeus saada palveluntuottajalta salassapitosäännösten estämättä palveluiden asianmukaisen tuotannon edellytysten varmistamista ja valvonnan toteuttamista varten välttämättömät tiedot. Maakunnan viranomaisella on lisäksi palveluiden asianmukaisen tuotannon edellytysten varmistamista ja valvonnan toteuttamista varten oikeus tarkastaa palveluntuottajan tiloja ja laitteita sekä päästä tässä yhteydessä muihin kuin pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin palveluntuottajan hallinnassa oleviin tiloihin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut

Maakunnan keskeisiä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseen ja palvelutuotannon hallintaan liittyviä tehtäviä ovat:

  • palveluiden väestötason tarpeen määrittely maakunnassa
  • palvelutarpeeseen vastaava maakunnan palvelustrategia ja palvelulupaus
  • palveluiden tuottamisen tavan määrittäminen
  • yhtiöitetyn palvelutuotannon omistajaohjaus
  • yhteistyöalueen sopimuksen sisällöt ja suurempiin kokonaisuuksiin koottavien palveluiden määrittely
  • palvelutuotannon seurantaan tarvittavien tietosisältöjen määrittäminen sekä tarpeelliset tietojärjestelmät seurannan toteuttamiseen
  • palvelun tuottajia koskevien ehtojen määrittäminen
  • valmius- ja varautumisasiat.

Maakunnan järjestämisvastuuseen kuuluu vastuu asiakkaiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sekä kasvupalvelujen yhteensovittamisesta kokonaisuuksiksi ja toiminnan yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Maakunta huolehtii, että eri palvelujen tuottajat toimivat keskenään yhteistyössä siten, että asiakkaiden käytössä on yhteen sovitettuja palveluja. Maakuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon alueellista yhteensovittamista, kehittämistä ja yhteistyötä varten on viisi yhteistyöaluetta, joille kullekin laaditaan sen alueelle kuuluvien maakuntien yhteistyösopimus. Osa sosiaali- ja terveydenhuoltoon kuuluvista palveluista ja tehtävistä voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin yhdelle tai useammalle maakunnalle, jos se on välttämätöntä palvelujen saatavuuden ja laadun sekä asiakkaiden oikeuksien varmistamiseksi tehtävän vaativuuden, harvinaisuuden tai niistä johtuvien suurten kustannusten perusteella. Maakunta järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siten, että asiakkaalla on mahdollisuus valita palvelun tuottaja.

Maakunnan tulee tunnistaa maakunnan asiakkaat ja laaja-alaisesti yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevat asiakasryhmät. Segmentoimalla asiakkaat palvelutarpeen mukaan, maakunta voi suunnitella kullekin asiakassegmentille toimivan palvelujen kokonaisuuden, jossa yhteistyö palvelujen tuottajien välillä ja siirtyminen palvelusta toiseen toteutuu tarkoituksenmukaisella tavalla ilman perusteettomia viiveitä tai katkoja. Määrittelemällä sopivat palvelukokonaisuudet yhteistyössä eri palveluntuottajien kanssa voidaan varmistaa palveluintegraation toteutumisen edellytykset. Palvelukokonaisuudet pitävät sisällään palveluketjuja, joiden avulla voidaan tarkentaa palveluntuottajien välisiä työnjakoja ja siirtymiä palveluissa. Palvelukokonaisuuksien- ja ketjujen määrittelyssä tulee arvioida, millaisella palveluketjulla voidaan saavuttaa asiakkaan kannalta paras vaikuttavuus hänen tarpeeseensa. Kokonaisuuden hallintaa voidaan vahvistaa asettamalla tavoitteita sekä näitä tukevia kannustimia palvelujen tuottajille liittyen palvelujen vaikuttavuuteen, sujuvuuteen tai palvelun integroitumiseen maakunnan muuhun palvelutuotantoon.

Maakunta laatii järjestämisvastuuseensa kuuluvista tehtävistä ja palveluista omavalvontaohjelman, jossa määritellään:

  • miten sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttaminen, saatavuus ja laatu sekä asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuus varmistetaan riippumatta, tuottaako palvelun maakunta vai jokin muu palvelun tuottaja
  • miten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutumista, asiakas- ja potilasturvallisuutta ja muuta laatua sekä yhdenvertaisuutta seurataan ja havaitut puutteellisuudet korjataan.

Maakunta erottaa omassa toiminnassaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen ja palvelujen tuottamisen. Maakunnan omasta palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos. Kunnat, kuntayhtymät sekä niiden tytäryhteisöt ja määräysvallassa olevat säätiöt eivät saa tuottaa maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Palvelun tuottajana voi toimia maakunnan liikelaitos sekä osakeyhtiö ja muu yhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja, joka tuottaa maakunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Palvelun tuottajan velvollisuutena on toiminnassaan:

  • noudattaa julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisiä velvoitteita
  • noudattaa maakunnan palvelustrategiaa ja palvelulupausta
  • toteuttaa asiakkaan palvelut asiakassuunnitelman mukaisesti
  • noudattaa maakunnan määrittelemiä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja sekä varmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittavan integraation toteutumisen edellyttämä yhteistyö muiden palvelun tuottajien kanssa
  • tallentaa asiakas- ja potilastiedot maakunnan asiakas- ja potilasrekisteriin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetun lain (159/2007) mukaisia valtakunnallisia tietojärjestelmäpalveluja käyttäen
  • toimittaa maakunnalle sen järjestämisvastuun toteuttamiseksi tarvittavat tiedot palvelujen toteutumisesta
  • seurata em. velvollisuuksien toteutumista.

Maakunnalle sosiaali- ja terveyspalveluja tuottava palvelun tuottaja valvoo oman toimintansa asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta ja muuta laatua. Palvelun tuottaja laatii omavalvontasuunnitelman toimintansa valvonnan ja maakunnan kanssa tehdyn sopimuksen noudattamisen seuraamiseksi. Omavalvontasuunnitelma kattaa kaikki palvelun tuottajan tarjoamat palvelut. Palvelun tuottaja on vastuussa siitä, että omavalvontasuunnitelmaa toteutetaan palveluja tuotettaessa. Sosiaali- ja terveyspalveluja saa tuottaa vain palvelun tuottaja, joka on rekisteröity ja jonka palveluyksikkö on rekisteröity Valviran ja aluehallintovirastojen ylläpitämään valtakunnalliseen palvelun tuottajien rekisteriin. Palvelun tuottajaa ja toimintaa koskevat seuraavat edellytykset:

  • sosiaali- ja terveyspalvelu on laadukasta, asiakaskeskeistä, turvallista ja asianmukaisesti toteutettua
  • toiminnan johtamisessa on sellaista asiantuntemusta, joka tukee laadukkaan ja turvallisen hoidon ja huolenpidon kokonaisuutta, eri ammattiryhmien yhteistyötä sekä hoito- ja toimintatapojen kehittämistä
  • palvelun tuottajalla on nimetty palvelujen vastuuhenkilö, jonka on johdettava ja valvottava, että palvelut täyttävät niille säädetyt edellytykset koko sen ajan, kun palveluja toteutetaan
  • palvelun tuottajalla on toiminnan edellyttämä henkilöstö ja henkilöstön määrä on riittävä asiakkaiden ja potilaiden määrään sekä heidän avun, tuen ja palvelujen tarpeeseen sekä siinä tapahtuviin muutoksiin nähden sekä henkilöstöllä on palvelun tuottajan toiminnan edellyttämä, asianmukainen koulutus ja riittävä kokemus ja ammattitaito ottaen huomioon tuotettavien palvelujen sisältö ja palveluja käyttävät asiakkaat ja potilaat
  • palvelun tuottajan toimitilat ja välineet ovat riittävät ja asianmukaiset
  • palvelun tuottaja ei ole konkurssissa ja jos tämä on yksityinen henkilö, hän on täyttänyt 18 vuotta eikä hänen toimintakelpoisuuttaan ole rajoitettu eikä hän ole liiketoimintakiellossa
  • palvelun tuottaja ei ole käyttänyt määräämisvaltaa yhteisössä, joka on viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana asetettu konkurssiin tai jonka konkurssi mainittuna aikana on rauennut varojen puutteessa
  • palvelun tuottajalla ei ole ulosotossa verovelkoja tai muita velkoja, jotka vaarantavat palvelun tuottajan luotettavuuden
  • palvelun tuottajan aikaisemmassa toiminnassa ei ole todettu vakavia puutteita asiakas- ja potilasturvallisuudessa tai esiintyneiden puutteiden korjaamisessa ja epäkohtien poistamisessa
  • terveyspalvelun tuottajalla on potilasvahinkolain mukainen vakuutus.

Maakunnan liikelaitoksessa toimii sosiaali- ja terveyskeskus (sote-keskus) ja suunhoidon yksikkö (hammashoitola). Vaihtoehtoisesti maakunta voi perustaa yhden tai useamman erillisen liikelaitoksen näitä palveluja varten. Maakunta voi päättää yhtiöittää osan palvelutuotannostaan ja esimerkiksi perustaa julkisen sote-keskuksen lisäksi myös yhtiömuotoisen sote-keskuksen. Julkisten ja yksityisten sote-keskusten ja suunhoidon yksiköiden palveluvalikoima on sama ja ne toimivat samojen maakunnan asettamien edellytysten mukaisesti. Maakunta hyväksyy alueellaan toimivat yksityiset sote-keskukset, yksityiset suunhoidon yksiköt ja asiakassetelipalvelujen tuottajat. Maakunnan hyväksymismenettelyä ei sovelleta maakunnan julkiseen sote-keskukseen ja suunhoidon yksikköön.

Liikenteen ja tienpidon tehtävät maakunnissa

Jokaisen 18 maakunnan tehtävät

  • Tienpidon yhteistyöalueesta sopiminen muiden maakuntien kanssa.
  • Maakunnalle valmistellun tienpidon ja liikenteen suunnitelman sekä Liikenneviraston kanssa tehtävän tienpidon sopimuksen hyväksyminen.
  • Kukin maakunta sopii tiehankkeidensuunnittelukohteista osana tienpidon sopimusta.
  • Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelun johtaminen ja kytkeminen maakunnan muuhun suunnitteluun.
  • Lisäksi muut maakuntalain mukaiset liikennetehtävät (joukkoliikenne, yksityistieavustukset, liikkumisen ohjaus, saaristoliikenne).

Tienpitoalueiden (max 9) tehtävät - tienpidon tilaajatehtävien järjestämistä

  • Tienpidon ja rahoituksen suunnittelu.
  • Tienpidon ja liikenteen suunnitelman ja tienpidon sopimuksen valmistelu.
  • Maanteiden hankesuunnittelu.
  • Maanteiden suunnittelun, kunnossapidon ja rakentamisen hankinnat.
  • Tietojen tuottaminen maantieverkosta.

Tienpidon rahoitus

  • Valtio vastaa tienpidosta ja sen kustannuksista Liikenneviraston toimiessa asiassa vastuuviranomaisena.
  • Maakuntien hoidettavana olevien tienpidon tehtävien rahoitus eriteltäisiin maakunnittain tieverkon ja liikenteen ominaisuuksiin ja muihin olosuhteisiin perustuen niin, että varmistetaan maantieverkon ja sen kunnon yhtenäisyys sekä lain edellyttämän palvelutason ja kunnossapidon tason toteutuminen.
  • Liikennevirasto kohdentaisi rahoituksen laskennallisesti 18 maakunnalle ja tekisi rahoitusvaraukset tienpitoalueen maakuntien käyttöön tienpidon sopimuksen perusteella.
  • Liikennevirasto varaisi osan perusväylänpidon tienpidon talousarviomäärärahasta kohdistettavaksi tienpidon valtakunnallisiin tehtäviin, teemaohjelmiin ja äkillisiin tai ennakoimattomiin korjaustarpeisiin.

Tienpidon sopimus

  • Tienpitäjä ja tienpitoalue valmistelevat tienpidon järjestämiseksi nelivuotisen tienpidon sopimuksen.
  • Tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta rahoituksesta ja sen suuntaamisesta.
  • Tienpitoa ja taloutta koskevista tavoitteista ja toimintatavoista sekä raportoinnista.
  • Tarpeellisista vastuu- ja vahingonkorvauskysymyksistä.
  • Sopimusneuvottelut syksyisin.
  • Vahvemmin sitova ensimmäisen sopimusvuoden osalta, vuosittaisissa neuvotteluissa päivitettäisiin edellisen vuoden sopimusta.

Joukkoliikennepalvelujen järjestäminen

Liikennevirasto on laatinut selvityksen henkilöliikenteestä maakuntauudistuksessa ELY-keskuksista maakuntiin siirtyvien joukkoliikennetehtävien näkökulmasta ottaen huomioon tarvittava yhteistyö muiden viranomaisten kanssa ja mahdollisuus yhdistää joukkoliikenteen ja muun henkilöliikenteen kuljetuksia. Selvityksessä suositellaan seuraavaa etenemispolkua strategisen päätöksenteon ja johdon tasolta operatiivisten tehtävien organisointiin:

1. Määritellään henkilöliikenteen asema ja palvelutasotavoitteet maakuntastrategiassa

  • Päätetään ottaako maakunta tehtäväkseen joukkoliikenteen järjestämisen ja rahoituksen.
  • Päätöksenteossa huomioidaan tarvittava integraatio muiden hallintosektoreiden (sote, liikennejärjestelmä, tienpito) kanssa ja sovitaan tavoitteista maakuntien keskinäiselle yhteistyölle.

2. Laaditaan strategian toteuttamissuunnitelma

  • Henkilöliikenne osana maakuntastrategiaa
  • Kohdennetaan nykyisen toimintamallin resurssit uudelleen

3. Yhteistyöneuvottelut muiden toimivaltaisten viranomaisten ja kuntien kesken

  • Valitaan joukkoliikenteen järjestämisen toimintamalleista (ks raportti) perustellusti 1-4 yksi jatkotyön pohjaksi. Päätetään toimivalta-alueista ja yhteistyöstä toimivaltaisten kesken (suunnittelu, hankinta, lippu- ja maksujärjestelmä, brändi yms.).

4. Muodostetaan lopullinen toimintamalli, tavoiteltava palvelutaso, toimintasuunnitelma ja maakunnallinen budjetti sekä ketterä, palvelutasolinjauksiin tukeutuva päätöksentekojärjestelmä.

5. Sovitaan seurantamenetelmistä ja mahdollisista yhteistoimintaryhmistä.

Lainsäädäntö

  • maakuntalaki (6-9 §)
  • laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (9-24 §)
  • laki sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta (4-13 §)
  • laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (esitysluonnos 19.10.2017)

Kansallinen tuki ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä

Sosiaali- ja terveydenhuollon raportointimalli, sote-tietopaketit, antaa palvelujen järjestäjälle mahdollisuuden tarkastella maakunnan palveluja kokonaisuutena. Ne otetaan käyttöön viimeistään silloin, kun maakunnat aloittavat toimintansa 2020 ja sitä ennen ne ovat jo maakuntavalmistelijoiden työväline.