FI SV

Väestön palvelutarpeen arviointi ja hyvinvoinnin ja terveyden seuranta

Maakunta arvioi asukkaidensa eri palveluiden tarpeet voidakseen niiden pohjalta järjestää palvelut. Tieto tulee eri lähteistä ja erityisesti kunnista siirtyvät palvelut voivat olla hyvin eri tavoin järjestettyjä, kuvattuja ja mitoitettuja. 

Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurantaa sekä palvelujen tarpeen arviointia käsitellään seuraavissa laeissa ja niiden pykälissä:

  • maakuntalaki (7 §)
  • laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (4 §, 79 §, 11 §, 1517 §, 20 §, 2627 §, 30 §)
  • maakuntien rahoituslaki (3 §, 912 §).

Tehtävät

  • alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden sekä niihin yhteydessä olevien tekijöiden seuranta väestöryhmittäin
  • asukkaiden palvelujen tarpeen määrittely
  • alueellisen hyvinvointikertomuksen laatiminen
  • kuntien tukeminen niiden väestön terveyden- ja hyvinvoinnin tilan seurannassa
  • tietojen raportointi 

Maakunta määrittelee asukkaiden palvelutarpeen sen järjestämisvastuulla olevien palveluiden järjestämiseksi. Lisäksi maakunta seuraa alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä väestö- ja sukupuoliryhmittäin. Alueellinen hyvinvointikertomus kokoaa tätä tietoa sekä tukee tiedon käyttöä osana tavoitteen asettelua ja maakunnan strategista johtamista. Maakunta muodostaa palvelustrategian ja palvelulupauksen valmistelussa tavoitteet väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä huomioi palvelutarpeen. Palveluja koskeva erityislainsäädäntö asettaa osaltaan myös vaatimuksia palvelutuotannon sisällölle ja määrälle.

Palvelutarpeen arvioinnissa terveys- ja hyvinvointitiedot ovat keskeisiä. Lisäksi palvelutarpeeseen vaikuttavat mm. ikärakenne ja erilaiset olosuhdetekijät, kuten asukastiheys, työttömyysaste ja elinkeinorakenne. Palvelutarpeen arvion pohjana voidaan käyttää toteutuneiden palvelujen määrää ja tyyppiä. Palvelutarpeen arvion tietoja kerätään yhteistyössä tuottajien ja järjestöjen kanssa asiakasrajapinnasta. Järjestäjä voi huomioida tiedonkeruun palveluntuottajien kanssa laadittavissa sopimuksissa ja lisätä sen suoran valinnan piiriin kuuluvien tuottajien sopimuskriteereihin. Tiedonkeruu edellyttää myös vahvaa arviointia ja ennakointia muutoksista palvelutarpeeseen.

Väestön hyvinvoinnin ja terveyden seurannassa sekä palvelujen tarpeen määrittelyssä hyödynnetään kansallisesti yhteisiä mittareita, esimerkiksi tietoa väestön hyvinvointi- ja terveysongelmien esiintyvyydestä ja niiden muutoksista. Aina kuin mahdollista, mittarit tulee laatia siten, että niiden avulla kyetään tunnistamaan väestöryhmien ja maakunnan eri alueiden välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja esimerkiksi sukupuolen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Lisäksi maakunta hyödyntää maakunnallisia mittareita ja hyvin analysoitua tietoa palvelutarpeesta: esimerkiksi paikkatietoon perustuvaa väestötietoa, hyvinvointi-indikaattoreita, vaikuttavuustietoa sekä rakenteellisen sosiaalityön kautta saatavaa asiakastietoa ja toimenpide-ehdotuksia ongelmien ehkäisemiseksi.  Tiedolla johtamisen ja analysoidun tiedon avulla saadaan tarvittavaa seurantatietoa.

Maakuntien on raportoitava valtuustokausittain terveyden ja hyvinvoinnin tilaan liittyvä tieto julkisessa hyvinvointikertomuksessa sekä käsiteltävä tietoa maakuntavaltuustossa osana maakuntastrategian toimeenpanon seurantaa. Tämän toteuttamiseksi alueellisen hyvinvointikertomuksen prosessi liitetään osaksi maakunnan päätöksenteon vuosikelloa.

Maakunta tukee kuntia niiden väestön terveyden- ja hyvinvoinnin tilan seurannassa. Tuki, sen toteutus sekä alueellisen hyvinvointikertomusprosessin toteutus suunnitellaan yhdessä kuntien kanssa. Maakunnat raportoivat tietoa vuosittain myös sosiaali- ja terveysministeriölle. Maakunnan on vuosittain toimitettava terveyttä ja hyvinvointia sekä palveluntarvetta koskeva tieto THL:n määrittelemien tietosisältöjen mukaisesti.

Maakunta ottaa huomioon väestön terveys- ja hyvinvointitiedot ja asukkaiden palvelutarpeet sekä maakunnan tiedonsaantitarpeet laatiessaan sopimukset palvelujen tuottajien kanssa sekä yhteistyöaluesopimuksissa.

Kansallinen tuki ja työkalut

Ensimmäinen tieto terveyden- ja hyvinvoinnin tilasta ja palvelutarpeesta tarvitaan suunnitteluun, yhteistyösopimukseen ja palvelulupauksen laadintaan maakunnan toiminnan käynnistyessä. Ensimmäiset toimet on tehtävä ennen maakuntien käynnistymistä syntyneen tiedon varassa. Tietoja maakuntien käyttöön kootaan kansallisena tukena osana muutosohjelmaa, ja maakunnalla on oikeus myös pyytää tietoja niiltä toimijoita, jotka ovat siirtymässä osaksi maakuntaa.

Maakuntien järjestämisvastuulla olevasta toiminnasta alkaa syntyä tietoa vuoden 2020 aikana. Maakunta suunnittelee tarvittavan tiedon tallennuksen, keruun ja tietojen käsittelyn myös yhteistyössä kuntien kanssa. Maakunnat saavat kansallista tukea esimerkiksi syksyn 2017 hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen aluekierroksen kautta.

Tietotyökaluja

Tiedon hyödyntämistä osana johtamista tukevia toimintamalleja


Anna palautetta järjestämisen käsikirjasta