FI SV

Valinnanvapauden hallinta

Valinnanvapaus on uudessa muodossaan aiemmasta toimintaympäristöstä vahvasti poikkeava toimintatapa. Se vaatii asennoitumisen lisäksi uusien käsitteiden ja erilaisten toimintojen hahmottamista. 

Valinnanvapauden hallintaa käsitellään seuraavissa laeissa ja niiden pykälissä: 

  • maakuntalaki (7–9 §) 
  • laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (12–14 §,16 §, 21 §, 22 §, 31 §)
  • laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (4–13 §, 15 §, 16 §, 22 §, 25 §, 36 §, 41 §, 61 §, 79 §).

Lisäksi laissa tarkoitettuihin palvelun tuottajiin sovelletaan järjestämislakia ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta annettua lakia (HE 52/2017 vp, palveluntuottajalaki). Palveluista asiakkailta perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta annetussa laissa (734/1992).

Oikeus valita palvelujen tuottaja ja sen toimipiste ei koske terveydenhuoltolain 16 ja 17§:ssä säädettyjä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa.

Asiakkaan valinnanvapaudesta tahdosta riippumattomassa hoidossa säädetään erikseen. Jos asiakas on laitoshoidossa tai hänelle annetaan laitospalveluja yli kuukauden ajan, suoran valinnan palvelun tuottajan vastuu keskeytyy hoidon tai palvelun ajaksi.  Potilaan oikeudesta käyttää rajat ylittävän terveydenhuollon palveluja ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta säädetään rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetussa laissa (1201/2013).

Tehtävät

  • strategiset päätökset valinnanvapauspalveluista:
    • suoran valinnan palvelujen laajuus ja aikataulut palvelujen siirtymiselle
    • asiakassetelipalveluista päättäminen
    • henkilökohtaisen budjetin kohderyhmästä päättäminen
  • korvaustasojen, ehtojen ja kriteerien määrittäminen suoran valinnan, asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palveluille
  • sopimusten laatiminen ja niiden hallinnointi suoran valinnan palveluissa
  • palvelutuotannon seuranta, valvonta ja yhteistyö
  • julkinen luettelo tuottajista ja asiakkaiden sote-keskusvalintojen hallinnointi
  • tiedotus ja viestintä asiakkaille, asukkaille ja yhteistyökumppaneille

Valinnanvapauden hallinnointi tulevassa maakuntamallissa edellyttää järjestäjältä uudenlaista osaamista. Järjestäjän on varmistettava palveluiden saatavuus ja palveluverkon suunnittelu siten, että asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu. Jatkossa palveluverkko rakentuu vahvasti myös markkinoiden ehdoilla. Järjestäjän tulee paikata markkinapuutteet ja määritellä markkinapuutteen kriteerit. Sote-palvelujen lisäksi myös kasvupalveluissa asiakkailla on toiminnan sisällön mahdollistamissa määrin vapaus valita käyttämänsä palvelutuottaja. Kasvupalveluista järjestäjä kuitenkin tekee myös hankkimispäätökset ja voi suunnitella palveluiden verkkoa.

Järjestäjä ei kilpailuta suoran valinnan palveluita maakunnan päättämässä laajuudessa vaan tekee sopimuksen kriteerit täyttävien palveluntuottajien kanssa. Sopimusten kriteerien valmistelu edellyttää maakunnalta huolellista valmistelua. Kriteereissä, korvauksien määrittelyissä ja ehdoissa tulisi ottaa palvelun laatua ja saatavuutta koskevien kysymysten lisäksi huomioon kehittämistavoitteet ja palveluketjuissa tehtyihin mm. lähetekäytäntöjen määrityksiin sopeutuminen. Lisäksi kriteeristöissä on huomioitava asiakkaan ohjaukseen ja palveluiden yhteensovittamiseen liittyvät asiat.  

Suoran valinnan palveluiden korvaustasojen ja mahdollisten suoriteperusteisten korvausten määrittely edellyttää tarkkaa laskentaa maakunnilta. Järjestäjä maksaa suoran valinnan tuottajille jokaisesta listautuneesta asiakkaasta määritetyn kiinteän korvauksen siltä ajalta, jolloin palvelun tuottajalla on ollut vastuu asiakkaan palvelujen tuottamisesta. Lisäksi järjestäjä voi määrittää suoriteperusteisen korvauksen koskemaan tiettyjä palveluita tai kannustinperusteisia korvauksia pohjautuen mm. palvelujen laatuun, kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Korvaustasojen ja sopimusten valmisteluun on luvattu kansallista tukea.

Sote-valinnanvapautta koskevassa päätöksenteossaan maakunnan on päätettävä mm. seuraavista asioista:

  • Suoran valinnan palvelut: Maakunta päättää aikataulun suoran valinnanvapauden laajempaan malliin siirtymisestä sekä maakunnan harkintaan liittyvien palvelujen mahdollisesta siirtymisestä ja aikataulusta (esim. neuvolapalvelut, erikoislääketieteen ja suun terveydenhuollon alaan kuuluvat konsultaatiot ja avovastaanottopalvelut).
     
  • Asiakasseteli: Maakunta päättää asiakassetelipalveluihin siirrettävät palvelut. Maakunnan liikelaitos voi tuottaa asiakassetelipalveluita itse vain markkinapuutostilanteessa. Myös asiakassetelillä annettaviin palveluihin liittyen voidaan kriteereihin lisätä ko. palveluun tai palveluketjuun liittyviä käytäntö- tai kehittämistavoitteita. Laajasti jo käytössä valtakunnallisesti olevalla PSOP-palvelusetelihallintajärjestelmällä voitaisiin hallita asiakasseteliin liittyviä tietoja (mm. tuottajat, sopimukset, palvelutiedot).
     
  • Henkilökohtainen budjetti: Maakunnalla on velvollisuus ottaa käyttöön henkilökohtainen budjetti lain velvoittamien asiakasryhmien (ikääntyneet, vammaiset ja kehitysvammaiset) osalta, mutta maakunta voi päättää ottaa henkilökohtaisen budjetin käyttöön myös muiden asiakasryhmien osalta. Maakunnan vastuulla on kriteerien ja ehtojen asettaminen ja sopimusten laatiminen henkilökohtaisen budjetin palveluiden tuottajien kanssa. Maakunnan liikelaitos myöntää tarpeen arvioinnissa määritellyn rahasumman henkilön palveluiden hankintaan.

Maakunnan tulee seurata sopimusten ja niissä mainittujen ehtojen ja kriteerien toteutumista. Seuranta edellyttää ICT-ratkaisuja joko maakunnallisesti tai valtakunnallisesti. Ehtojen täyttymättömyys voi toimia sopimuksen purkamisperusteena. Maakunta vastaa yhtenä valvontaviranomaisena palvelutuotannon valvonnasta.

Maakunnalla tulee olla julkinen luettelo valinnanvapauden piiriin kuuluvista tuottajista, jotta asiakkaalla olisi riittävästi tietoa tarjolla olevista valinnan mahdollisuuksista. Luettelossa on oltava mm. yhteystiedot tuotettavista palveluista sekä tiedot palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Lisäksi maakunta julkaisee suoran valinnan palvelujen kuvaukset. Järjestäjä hyväksyy palvelutuottajiksi tuottajat, jotka ovat palveluntuottajalain mukaisessa rekisterissä ja liittyneenä asiakastietolaissa tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Maakunta julkistaa päätökset suoran valinnan tuottajille annettavista ehdoista. Maakunnan on tehtävä päätös suoran valinnan palvelutuottajan hyväksymisestä neljän viikon neljän viikon kuluessa tuottajan ilmoituksen saapumisesta. 

Viestintä ja tiedottaminen asiakkaille, asukkaille ja kuntalaisille valinnanvapauden mahdollisuuksista on maakunnan vastuulla. Viestinnässä on otettava huomioon kielelliset oikeudet ja eri väestöryhmien tiedontarpeet ja kanavat.

Kansallinen tuki ja työkalut

Sote-tietopaketit

Tietopakettirakenne tarjoaa vertailutietoa valinnanvapauden vaikutuksista sote-palveluiden kokonaiskustannuksiin. Valinnanvapauslainsäädännön mukaiset suoran valinnanvapauden palvelut ovat moduuleina vastaanottopalvelujen ja suun terveydenhuollon sisällä. Tämä modulaarisuus antaa mahdollisuuden valinnanvapauden vaikutusten seuraamiseen maakuntien välillä, vaikka valinnanvapausmallit olisivat erilaisia. Vertailtavuus säilyy myös maakunnan sisällä, vaikka ajan funktiona valinnanvapauden laajuus kasvaisi. Tietoa saadaan muidenkin kuin valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen muutoksista. Lisäksi pystytään tarkastelemaan laatutietoja erilaisissa alueellisissa toteutuksissa (Sitra).
 

Anna palautetta järjestämisen käsikirjasta