FI SV

3.2 Valinnanvapauden hallinta

Valinnanvapaus on uudessa muodossaan aiemmasta toimintaympäristöstä vahvasti poikkeava toimintatapa. Se vaatii asennoitumisen lisäksi uusien käsitteiden ja erilaisten toimintojen hahmottamista. Tässä kappaleessa käsitellään valinnanvapauden hallintaa seuraavien palvelujen osalta: sosiaali- ja terveyskeskuksen ja suunhoidon yksikön suoran valinnan palvelut, asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti.

Tehtävät

  • strategiset päätökset valinnanvapauspalveluista
    • suoran valinnan palvelujen laajuus
    • asiakassetelipalveluista päättäminen
    • henkilökohtaisen budjetin kohderyhmästä päättäminen
  • maakunnan ehdot suoran valinnan palvelutuottajille koskien palvelujen laatua, voimavaroja ja saatavuutta, palveluketjujen ja palvelujen yhteensovittamista sekä muita palvelujen tuottamiseen liittyviä ehtoja, joilla edistetään väestön terveyttä ja hyvinvointia sekä väestön palvelutarpeita vastaavien riittävien palvelujen yhdenvertaista saatavuutta maakunnassa ja jotka muutoin ovat tarpeen maakunnan järjestämisvastuun toteuttamiseksi (hallintopäätös)
  • sopimusten laatiminen ja niiden hallinnointi suoran valinnan palveluissa
  • palvelutuotannon seuranta, valvonta ja yhteistyö tuottajien kanssa
  • julkinen luettelo tuottajista ja asiakkaiden sote-keskusvalintojen hallinnointi
  • tiedotus ja viestintä asiakkaille, asukkaille ja yhteistyökumppaneille

Valinnanvapauden hallinnointi tulevassa maakuntamallissa edellyttää järjestäjältä uudenlaista osaamista. Järjestäjän on varmistettava palveluiden saatavuus ja palveluverkon suunnittelu siten, että asiakkaiden yhdenvertaisuus toteutuu. Mahdollinen kysynnän vaihtelu lomakausina tulee myös ottaa huomioon. Yksityisten palveluntuottajien tullessa mukaan palveluverkko rakentuu vahvasti myös markkinoiden ehdoilla. Järjestäjän tulee määritellä markkinapuutteen kriteerit ja paikata mahdolliset markkinapuutteet. Sote-palvelujen lisäksi myös kasvupalveluissa asiakkailla on toiminnan sisällön mahdollistamissa määrin vapaus valita käyttämänsä palvelutuottaja. Kasvupalveluissa järjestäjä kuitenkin tekee myös hankkimispäätökset ja suunnittelee palveluiden verkkoa.

Maakunta tekee hallintopäätöksen kussakin palvelussa tuottajille asetettavista ehdoista. Se ei kilpailuta valinnanvapauden piirissä olevia palveluja, vaan palveluntuottajat hyväksyvät asetetut ehdot, kriteerit sekä korvausperusteet ilmoittautumalla palveluntuottajiksi. Järjestäjä hyväksyy tuottajat ja suoranvalinnan palvelujen osalta tekee sopimukset palveluntuottajien kanssa. Sopimusten kriteerien valmistelu edellyttää maakunnalta huolellista valmistelua. Kriteereissä ja ehdoissa tulisi ottaa palvelun laatua ja saatavuutta koskevien kysymysten lisäksi huomioon kehittämistavoitteet ja palveluketjuissa tehtyihin mm. lähetekäytäntöjen määrityksiin sopeutuminen. Lisäksi kriteeristöissä on huomioitava asiakkaan ohjaukseen ja palveluiden yhteensovittamiseen liittyvät asiat. Korvausperusteiden määrittely on tehtävä yhteistyössä maakunnan liikelaitoksen kanssa.

Palveluiden korvaustasojen ja mahdollisten suoriteperusteisten korvausten määrittely edellyttää maakunnilta tarkkaa laskentaa. Järjestäjä maksaa suoran valinnan tuottajille jokaisesta listautuneesta asiakkaasta määritetyn kiinteän korvauksen siltä ajalta, jolloin palvelun tuottajalla on vastuu asiakkaan palvelujen tuottamisesta. Lisäksi järjestäjä voi määrittää suoriteperusteisen korvauksen koskemaan tiettyjä palveluita tai kannustinperusteisia korvauksia pohjautuen mm. palvelujen laatuun, kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Korvaustasojen ja sopimusten pohjaksi valmistellaan kansalliset mallit, joita maakunnat voivat halutessaan käyttää ja täydentää esimerkiksi palvelukuvausmallia paikallisten olosuhteiden mukaan.

Asiakassetelipalveluissa maakunta määrittelee käyttöalueet ja hinnat, mutta liikelaitos antaa asiakassetelin näillä perusteilla asiakkaalle. Tämän hallinta edellyttää hyvää vuoropuhelua ja seurantatietoja.

Sote-valinnanvapautta koskevassa päätöksenteossaan maakunnan on päätettävä myös seuraavista asioista:

  • Suoran valinnan palvelut: Jokaisessa sote-keskuksessa tulee olla vähintään kahden eri lääketieteen erikoisalan vastaanottotoimintaa, jotka tuottaja järjestää sinne parhaaksi katsomallaan tavalla. Maakunta päättää olosuhteidensa mukaan, mitkä erikoisalat ovat tarpeen ja eri puolilla maakuntaa voi olla erilaiset ratkaisut.
  • Asiakasseteli: Maakunta päättää asiakassetelipalveluihin siirrettävät palvelut. Myös asiakassetelillä annettaviin palveluihin liittyen voidaan kriteereihin lisätä ko. palveluun tai palveluketjuun liittyviä vaikuttavuus-, integraatio- tai kehittämistavoitteita. Maakunnan vastuulla on kriteerien ja ehtojen asettaminen sekä palveluntuottajien hyväksyminen.
  • Henkilökohtainen budjetti: Maakunnalla on velvollisuus ottaa käyttöön henkilökohtainen budjetti lain velvoittamille asiakasryhmille (ikääntyneet, vammaiset ja kehitysvammaiset), mutta maakunta voi päättää käyttää henkilökohtaista budjettia myös muille kohderyhmille. Maakunnan vastuulla on kriteerien ja ehtojen asettaminen sekä palveluntuottajien hyväksyminen.  Maakunnan liikelaitos myöntää tarpeen arvioinnissa määritellyn rahasumman henkilön palveluiden hankintaan.

Maakunnan tulee seurata sopimusten ja niissä mainittujen ehtojen ja kriteerien toteutumista. Seuranta edellyttää ICT-ratkaisuja joko maakunnallisesti tai valtakunnallisesti. Ehtojen täyttymättömyys voi toimia sopimuksen purkamisperusteena. Maakunta vastaa yhtenä valvontaviranomaisena palvelutuotannon valvonnasta.

Maakunnalla tulee olla julkinen luettelo valinnanvapauden piiriin kuuluvista tuottajista, jotta asiakkaalla olisi riittävästi tietoa tarjolla olevista valinnan mahdollisuuksista. Luettelossa on oltava mm. yhteystiedot tuotettavista palveluista sekä tiedot palvelujen saatavuudesta ja laadusta. Lisäksi maakunta julkaisee suoran valinnan palvelujen kuvaukset. Järjestäjä hyväksyy palvelutuottajiksi tuottajat, jotka ovat palveluntuottajalain mukaisessa rekisterissä ja liittyneenä asiakastietolaissa tarkoitettujen valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjäksi. Maakunta julkistaa päätökset suoran valinnan tuottajille annettavista ehdoista. Maakunnan on tehtävä päätös suoran valinnan palvelutuottajan hyväksymisestä neljän viikon kuluessa tuottajan ilmoituksen saapumisesta.

Viestintä ja tiedottaminen asiakkaille, asukkaille ja kuntalaisille valinnanvapauden mahdollisuuksista on maakunnan vastuulla. Viestinnässä on otettava huomioon kielelliset oikeudet ja eri väestöryhmien tiedontarpeet ja kanavat.

Lainsäädäntö

  • maakuntalaki (7–9 §)
  • laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (12–14 §, 16 §, 21 §, 22 §, 31 §)
  • laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (4–14 §, 18 §, 19 §, 24 §, 27 §, 37 §, 42–43 §, 46 §, 61 §, 79 §)

Lisäksi laissa tarkoitettuihin palvelun tuottajiin sovelletaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta annettua lakia (HE 52/2017 vp, palveluntuottajalaki). Palveluista asiakkailta perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksusta annetussa laissa (734/1992).

Oikeus valita palvelujen tuottaja ja sen toimipiste ei koske terveydenhuoltolain 16 ja 17§:ssä säädettyjä koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Alle 18-vuotiaat, jotka saavat suunhoidon osana neuvolaa, kouluterveydenhuoltoa tai opiskeluterveydenhuoltoa, eivät voi valita suunhoidon yksikköä. Asiakkaan valinnanvapaudesta tahdosta riippumattomassa hoidossa säädetään erikseen. Jos asiakas on laitoshoidossa tai hänelle annetaan laitospalveluja yli kuukauden ajan, suoran valinnan palvelun tuottajan vastuu keskeytyy hoidon tai palvelun ajaksi. Potilaan oikeudesta käyttää rajat ylittävän terveydenhuollon palveluja ja niistä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta säädetään rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetussa laissa (1201/2013).

Kansallinen tuki ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä

Mallisopimukset

STM valmistelee mallisopimuksia suoran valinnan palveluihin, asiakasseteliin ja henkilökohtaiseen budjettiin. Maakunnat voivat ottaa halutessaan ne käyttöön täydentämällä mm. palvelukuvauksiin paikalliset toimintatavat.

Sote-tietopaketit

Tietopakettirakenne tarjoaa vertailutietoa valinnanvapauden vaikutuksista sote-palveluiden kokonaiskustannuksiin. Valinnanvapauslainsäädännön mukaiset suoran valinnanvapauden palvelut ovat moduuleina vastaanottopalvelujen ja suun terveydenhuollon sisällä. Tämä modulaarisuus antaa mahdollisuuden valinnanvapauden vaikutusten seuraamiseen maakuntien välillä, vaikka valinnanvapausmallit olisivat erilaisia. Vertailtavuus säilyy myös maakunnan sisällä, vaikka ajan funktiona valinnanvapauden laajuus kasvaisi. Tietoa saadaan muidenkin kuin valinnanvapauden piirissä olevien palvelujen muutoksista. Lisäksi pystytään tarkastelemaan laatutietoja erilaisissa alueellisissa toteutuksissa (Sitra).