FI SV

Markkinoiden kartoitus ja vuoropuhelu

Markkinoiden kartoittamisella maakunta luo kuvan markkinoiden toimivuudesta, tarjonnasta ja olemassa olevasta kilpailutilanteesta. Markkinoiden kartoittamisella tunnistetaan myös mahdolliset markkinapuutetilanteet, jotka edellyttävät maakunnalta toimenpiteitä. Hankintamenettelyssä markkinavuoropuhelu voi olla osa hankintaprosessia. 

Markkinoiden kartoitusta ja markkinavuoropuhelun kehittämistä käsitellään seuraavissa laeissa ja niiden pykälissä:

  • maakuntalaki (112§116§)
  • laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa (43§)
  • kasvupalvelulaki (23§)
  • järjestämislaki (4§, 9§, 12§, 14§15§, 22§, 30§)                                           
  • hankintalaki (107§110§)
  • kilpailulaki (ehdotettava uusi säännös).

Tehtävät

  • markkinatuntemuksen lisääminen markkinoita kartoittamalla
    • markkinoiden toimivuuden selvittäminen
    • hankinnan ja uusien ratkaisujen kehittäminen
    • palveluiden saatavuuden varmistaminen ja varautuminen markkinapuutetilanteisiin
  • markkinavuoropuhelu
    • valmistelu ja tiedon kerääminen palveluiden hankintaan, innovatiivisten markkinoiden kehittämiseen ja innovatiiviseen hankintaan
    • yhteistyökumppanien löytäminen kehittämiseen ja mahdollisesti palvelutuotantoon  

Markkinakartoituksen avulla järjestäjä lisää markkinatuntemustaan sekä saa tarkemman käsityksen markkinatarjonnasta ja eri palvelumarkkinoiden kilpailutilanteesta. Markkinakartoitus on osa maakunnan hankinnan suunnittelua, ja se toteutetaan ennen varsinaisen hankintamenettelyn aloittamista. Markkinakartoituksella järjestäjä voi myös selvittää yritysten valmiuksia uusien ratkaisujen kehittämiseen ja innovatiivisiin palveluihin. Markkinakartoitus on myös tärkeä osa järjestäjän ennakoivaa palveluiden saatavuuden varmistamisen tehtävää. Markkinakartoitus on lisäksi apuna maakunnan palveluverkon suunnittelutyössä, jossa sen tulee varmistaa maakunnan asukkaiden yhdenvertaisuus.

Maakunta vastaa järjestämisvastuullaan olevien palveluiden saatavuudesta markkinapuutetilanteissa. Kasvupalveluissa markkinapuute voi esiintyä, jos maakunta ei saa kasvupalveluille vaatimukset täyttävän palveluntarjoajan tarjousta. Tällöin maakunnan on selvitettävä palvelujen saatavuutta hankintalain mukaisella tarjouskilpailulla. Suoran valinnan sote-palveluissa markkinapuutetta voi esiintyä alueellisesti. Maakunta voi markkinapuutetilanteessa järjestää palvelut hankintalain mukaisella menettelyllä tai tuottaa palvelut itse. Markkinapuute on tällöin todettava erillisellä selvityksellä, ja sote-palveluiden tuottamiseen on saatava sosiaali- ja terveysministeriöltä lupa.

Markkinapuutetta voi esiintyä myös yksittäisissä vähäisen kysynnän palveluissa. Maakunnan liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa palvelut, jos niitä ei muutoin ole saatavilla. Tällöin maakunnan tulisi selvittää markkinapuutteen syitä ja pyrkiä poistamaan ne. Maakunnan tulee varmistua, että myös pienet yritykset voivat toimia markkinoilla ja ettei kilpailulaissa mainittuun pienten elinkeinonharjoittajien toiminnan haittaamiseen syyllistytä. Kieltosäännöksen valvominen edellyttää sujuvaa tietojenvaihtoa ja yhteistyötä maakuntien ja kilpailu- ja kuluttajaviraston välillä.

Markkinoiden kartoitusta maakunta toteuttaa seuraamalla ja ohjaamalla palvelutuotantoa. Muutosten ennakoimiseksi ja markkinapuutetilanteisiin varautumiseksi maakunnan on syytä käydä myös jatkuvaa markkinavuoropuhelua palveluntuottajien kanssa ja saada näin tietoa markkinoista.

Maakunnan on syytä kehittää tekniseen hankintaan liittyvän vuoropuhelun lisäksi epämuodollisia markkinavuoropuhelun muotoja kohtaamisen edistämiseksi. Potentiaalisen tarjonnan selvittäminen edesauttaa markkinoiden kehittämisen suunnittelua. Markkinavuoropuhelu on yksi merkittävä innovatiivisen hankinnan ja uusien innovatiivisten markkinoiden ja toimintatapojen edistämisen osatekijä. Palvelutuottajien kanssa käydyn vuoropuhelun tulee kuitenkin toteuttaa hankintalain avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita, ja se ei saa asettaa palveluntarjoajia keskenään eriarvoiseen asemaan palvelujen hankinnassa.

Hankintamenettelyn aikana maakunta voi käydä vuoropuhelua mm. järjestämällä potentiaalisille palveluntarjoajille infotilaisuuksia. Vuorovaikutus on tärkeä osa myös maakunnan palveluiden yhteiskehittämisen edistämistä, jonka avulla järjestäjä saa tietoa uusista innovaatioista. Järjestäjä voi edistää markkinavuoropuhelua kehittämisen osalta järjestämällä mm. työpajamuotoista yhteissuunnittelua, tekemällä tietopyyntöjä tai haastatteluita. Markkinavuoropuhelu on osa hankinnan valmistelua, ja se ei sido ketään siihen osallistuvaa tahoa.

Markkinavuoropuhelun avulla järjestäjä voi lisäksi löytää hankintavaiheen valmistelun osana tulevia sopimuskumppaneita, joiden kanssa vuorovaikutus ja yhteistyö lähtevät käyntiin. Kumppanuus perustuu yhteisiin tavoitteisiin, luottamukseen ja avoimuuteen. Innovaatio- tai kehittämiskumppanuuden kautta järjestäjä voi tilata kehitystyötä, joka tähtää sellaiseen tuotteeseen ja palvelukonseptiin tai hankkeeseen, jota sellaisenaan ei vielä löydy markkinoilta. Tuottajan edellytetään kehittävän ideaansa tai konseptiaan innovaatiokumppanuuden aikana sellaiseksi, että se vastaa mahdollisimman hyvin tilaajan tarpeita. Innovaatiokumppanuuden kehitysvaiheen tuloksena syntyviä uusia tuotteita tai palveluita ei tarvitse kilpailuttaa erikseen.

Kansallinen tuki ja työkalut


Anna palautetta järjestämisen käsikirjasta