FI SV EN

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio tarkoittaa, että kaikki palvelut kootaan yhden johdon eli maakunnan alaisuuteen.

Maakunnan vastuulla on integroida eli yhteensovittaa monituottajamallin verkostomaiset palvelut toimiviksi palvelu- ja hoitoketjuiksi.  Tämä koskee kaikkia  julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja niin perustasolla kuin erityistasolla. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Lisäksi maakunnan tehtävä on varmistaa, että, tieto kulkee sujuvasti tuottajien välillä ja palvelut täyttävät laatukriteerit.

Miksi sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio on tärkeää?

Asiakkaan tarpeisiin perustuva sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteensovittaminen on keskeinen keino parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta ja järjestää ne kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti.  Lähtökohtana on, että asiakkaan tarpeita arvioidaan kokonaisuutena. Ihmisiä ei juoksuteta asiantuntijalta toiselle niin, ettei kenelläkään ole kokonaiskuvaa, jolloin aikaa ja rahaa tuhlataan jonottamiseen ja päällekkäisiin toimenpiteisiin.

Maakunta vastaa asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta

Valinnanvapauslakiesityksen mukaan maakunnan on huolehdittava siitä, että asiakkaat saavat valinnanvapauslain mukaisia palveluja, valinnanvapautta koskevaa ohjausta ja neuvontaa sekä tukea valinnanvapauden käyttämiseen. Myös sote-keskuksen ja hammashoitolan on annettava asiakkailleen ohjausta, neuvontaa ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota asiakkaisiin, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti yhteensovitettavia palveluja, paljon palveluja tai ovat erityisen tuen tarpeessa.

Maakunnan on turvattava sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja riittävä sosiaalihuollon asiantuntemus. Sen varmistamiseksi maakunnan liikelaitoksella on ryhmä, joka työskentelee sote-keskusten yhteydessä. Tässä ryhmässä on yksi tai useampi sosiaalityöntekijä, muita sosiaalihuollon ammattihenkilöitä ja tarpeen mukaan myös terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Näin maakunnan henkilöstö tarjoaisi tarvittaessa sote-keskuksissa sosiaalipalveluja ja tekisi palvelutarpeen arviointeja. Asiakkaan ei aina tarvitsisi hakeutua sitä varten maakunnan liikelaitoksen palveluyksikköön. Palvelutarpeen arvioinnissa voidaan hyödyntää myös digitaalisia palveluja, jotta asiakkaan ei tarvitse matkustaa paikasta toiseen.

Lisäksi maakunta voi päättää antaa myös muita palvelujaan sote-keskusten yhteydessä. Näitä maakunnan liikelaitoksen palveluja voi antaa sote-keskuksen yhteydessä työskentelevä tai maakunnan alueella liikkuvasti työskentelevä maakunnan liikelaitoksen henkilöstö. Palveluja voidaan antaa myös sähköisinä palveluina tai muilla soveltuvilla tavoilla. 

Maakunta määrittelee kaikkia palveluntuottajia koskevat ehdot ja tekee sote-keskusten ja hammashoitoloiden tuottajien kanssa sopimuksen. Näissä voidaan määritellä tarkemmin eri tuottajien välillä tehtävästä yhteistyöstä niin, että palveluiden tarpeenmukainen integraatio vahvistuu.

Asiakassuunnitelma kokoaa asiakkaan palvelut

Valinnanvapauslain luonnoksen mukaan asiakassuunnitelma on keskeinen työväline yksittäisen asiakkaan palvelujen yhteensovittamisessa. Asiakassuunnitelma sisältää kaikki asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelut tuottajasta riippumatta. Yksi toimija (maakunnan liikelaitos tai sote-keskus) vastaa sen laatimisesta asiakkaan tarpeen mukaan yhteistyössä muiden tuottajien kanssa. Kaikkien palveluntuottajien on noudatettava asiakassuunnitelmaa.

Asiakasryhmien palvelukokonaisuudet

Maakunta voi määrittää myös asiakasryhmille palvelukokonaisuuksia. Ne sovittavat yhteen tietynlaisia palveluja tarvitsevien väestöryhmien palvelut. 

Esimerkiksi verkostona työskentelevä perhekeskus kokoaa lapsiperheiden palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi.  Samoin lasten, nuorten ja perheiden erityis- ja vaativammat palvelut verkostoidaan paremmin keskenään ja tuodaan lähemmäs peruspalveluita. Myös ikäihmiset ohjataan nykyistä sujuvammin heille tarkoitettuihin palveluihin. Alueelliset omais- ja perhehoidon keskukset suunnittelevat iäkkäiden palveluja osana alueen muita palveluja. Niin ikään mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kuntoutuspalvelut on tarkoitus koota kokonaisuuksiksi.

 

 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio edellyttää seuraavien asioiden yhteensovittamista:

  •  järjestämisen integraatio: yksi vahva järjestäjä eli maakunta, joka vastaa tuotantorakenteesta ja sen ohjauksesta sekä viranomaistoiminnoista. Lisäksi maakunta vastaa alueellisesti palveluiden vaikuttavuuden, kustannustehokkuuden ja laadun arvioinnista, sekä asiakkaiden valinnanvapauden tukemisesta. 
  • rahoituksen integraatio: kaikki rahoitus kulkee järjestäjän eli maakunnan kautta ja maakunnalla on kokonaiskuva rahoituksesta (yksi budjetti ja rahoitusjohto).
  • tiedon integraatio: asiakas- ja potilastieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja täysin yhteentoimivien tietojärjestelmien kautta.
  • palveluketjujen integraatio: maakunta järjestää hoito- ja palvelukokonaisuudet siten, että eri palveluilla ja palvelutuottajilla on sujuva yhteys muihin palveluihin. Tämä vaatii ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin.
  • tuotannollinen integraatio: palveluja tarjotaan kustannusvaikuttavina selkeinä palvelukokonaisuuksina. Tuotannollista integraatiota toteutetaan verkostomaisessa rakenteessa, jossa on useita palveluntuottajia. Lisäksi tuotannollista integraatiota toteutetaan yksittäisissä palveluyksiköissä.
     

Lisätietoja:

ylijohtaja Kirsi Varhila, STM, p. 0295 163 338
lääkintöneuvos Taina Mäntyranta, STM, p. 0295 163692