FI SV EN

Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon rakenneuudistus


Sairaalaverkkoa ja yhteispäivystyspalveluita uudistetaan osana sote-uudistusta.

Sairaaloiden työnjakoa, sosiaalipäivystystä ja yhteispäivystyspalveluja uudistetaan. Pääministeri Juha Sipilän hallitus on sopinut hallitusohjelmassa alueellisesta erikoissairaanhoidon uudistuksesta, jolla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa. Päivystysuudistuksen toimeenpano perustuu nykyisiin rakenteisiin ja lainsäädäntöön. 

Vaativin erikoisalapäivystys kootaan 12 sairaalaan, joissa ylläpidetään ympärivuorokautista laajan päivystyksen yksikköä, joiden yhteydessä tarjotaan myös sosiaalipäivystystä. Kaikki viisi yliopistollista sairaalaa Helsingissä, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa tarjoavat kaikkein vaativinta hoitoa. Seitsemän muuta laajan päivystyksen keskussairaalaa ovat Lahdessa, Lappeenrannassa, Porissa, Seinäjoella, Jyväskylässä, Joensuussa ja Rovaniemellä.

Muissa keskussairaaloissa, jotka sijaitsevat Kotkassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Hämeenlinnassa, Vaasassa, Kokkolassa, Kajaanissa ja Kemissä, järjestetään ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Se sisältää tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen päivystyksen ja sosiaalipäivystyksen sekä tarpeen mukaisen suun terveydenhuollon päivystyksen. Tietyt vaativat leikkaukset kootaan laajan päivystyksen sairaaloihin. Pienemmistä sairaanhoidon yksiköistä, kuten aluesairaaloista lopetetaan joitakin toimintoja. 

Uudistuksen tavoitteena on varmistaa palvelujen yhdenvertainen saatavuus, riittävä osaaminen hoitavassa yksikössä ja asiakas- ja potilasturvallisuus sekä hillitä kustannusten kasvua. Lisäksi tavoitteena on, että ihmiset pääsevät nykyistä helpommin kiireelliseen hoitoon. Kiireellistä vastaanottotoimintaa järjestetään arki-iltaisin ja viikonloppuisin päiväsaikaan terveyskeskusten toimipisteissä.  Päivystysmuutosten yhteydessä ensihoidollisen lähipalvelun tarve vain korostuu. Väestön tarpeisiin vastaavan kokonaisuuden suunnittelussa on otettava huomioon myös alueen muut sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelut.

Sosiaalihuollon palveluja terveydenhuollon rinnalle

Uudistuksen tavoitteena on lisäksi edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta terveydenhuollon rinnalla sekä virka-aikana että virka-ajan ulkopuolella. Uudistus vahvistaa sosiaalihuollon palvelujen saatavuutta myös sairaaloissa ja nopeuttaa asiakkaiden ohjautumista terveydenhuollosta sosiaalihuollon palvelujen piiriin ja toisinpäin. Uudistuksen jälkeen ihmisten tarpeisiin voidaan vastata nykyistä asiakaslähtöisemmin ja kokonaisvaltaisemmin tukemalla heitä heidän omissa arkiympäristöissään.

Sosiaalipäivystystä järjestetään jatkossa sekä laajan päivystyksen yksiköissä että nykyisten keskussairaaloiden yhteydessä. Vastuu sosiaalipäivystyksen järjestämisestä on sillä kunnalla, jonka alueella on ympärivuorokautinen terveydenhuollon päivystys.

Saumattoman palvelun toteuttamiseksi sekä kiireettömän että kiireellisen hoidon yhteydessä on arvioitava mahdollinen sosiaalihuollon tarve.

Potilasturvallisuus lähtökohtana - lähipalvelut turvataan

Uudistuksen yksi tärkeä tavoite on parantaa potilasturvallisuutta. Sen vuoksi erityistä osaamista vaativia erikoissairaanhoidon tehtäviä kootaan isompiin yksiköihin tinkimättä laadukkaista lähipalveluista. Potilasturvallisuutta lisää muun muassa se, että esimerkiksi leikkauksiin tarvittavien ammattilaistiimien käytännön kokemukseen perustuva osaaminen karttuu, kun leikkauksia tehdään samassa yksikössä paljon.

Erikoissairaanhoidon työnjako nykyisen viiden yliopistollisen keskussairaalan välillä uudistuu siten, että tiettyjä erikoissairaanhoidon tehtäviä ei jatkossa hoideta kaikissa viidessä paikassa. Työnjaon mukaisesti osa yliopistollisista sairaaloista hoitaa tiettyjä erikoissairaanhoidon tehtäviä valtakunnallisesti. Tällaisia erikoissairaanhoidon tehtäviä ovat esimerkiksi elinsiirrot ja vaikeat palovammat.

Asukkaiden lähipalvelut turvataan ja niitä tarjotaan monin eri tavoin. Kiireellisiä vastaanottopalveluja saa lähipalveluna esimerkiksi omasta terveyskeskuksesta myös iltaisin ja viikonloppuisin. Lähipalvelujen järjestämisessä otetaan huomioon etäisyydet maan eri osissa sekä muut alueelliset erityispiirteet.

Ensihoitopalvelu toimii jatkossakin lähipalveluna. Ensihoitopalvelu turvaa osaltaan potilaan hoidon tarpeen arvioinnin ja kiireellisen hoidon aloittamisen.

Vaativan päivystyksen keskittäminen lisää potilasturvallisuutta

Kattava ympärivuorokautinen erikoisalapäivystys keskitetään 12 sairaalaan, joista viisi on kaikkein vaativinta hoitoa tarjoavia yliopistollisia sairaaloita. Kuhunkin näistä sairaaloista tulee vähintään noin kymmenen eri erikoisalan lääkärit ja sosiaalipäivystyksen ammattilaiset. Näin valmius vaativien tilanteiden laadukkaaseen ja turvalliseen hoitoon on aina paikalla. Potilasturvallisuuden lisäksi ratkaisu lisää tasavertaisuutta: ihmiset saavat vaativia erityispalveluja yhdenvertaisesti eri puolilla maata.

Matka-aika lähimpään laajan päivystysyksikön sairaalaan olisi puolella suomalaisista alle 30 minuuttia ja 80 prosentilla alle 50 minuuttia.

Muut nykyiset keskussairaalat jatkavat ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystystä ja niissä on myös sosiaalihuollonpäivystystä. Niissä säilyy myös tavallisimmin tarvittavien erikoisalojen osaaminen. Lisäksi kaikkein pienimmissä sairaaloissa sekä joissain terveyskeskuksissa tarjotaan ympärivuorokautista kiireellistä hoitoa, jos välimatka isomman sairaalan päivystykseen olisi muuten liian pitkä. Näin pystytään parhaiten turvaamaan koko väestölle kiireellinen hoito asuinpaikasta riippumatta.

Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaan paremmin

Sosiaalipäivystystä on järjestettävä sekä laajan ympärivuorokautisen terveydenhuollon päivystysyksikön yhteydessä että erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksen yhteydessä. Velvoitetta psykososiaalisen tuen järjestämiseen sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyönä osana kiireellistä hoitoa selkeytetään. Kaikissa päivystystä toteuttavissa yksiköissä on oltavat riittävät voimavarat ja osaaminen.

Koko sosiaalipäivystystoimintaa ei siirretä sairaaloiden yhteyteen vaan palveluja on edelleen mahdollista tarjota myös omassa yksikössä tai esimerkiksi yhteisessä yksikössä poliisin kanssa. Koska suuri osa päivystystyöstä tehdään muualla kuin kiinteässä toimipaikassa, on myös huolehdittava, että tähän on riittävät valmiudet.

Lakimuutokset voimaan 1.1.2017

Uudistukset toteutetaan niin, että ne tukevat myös sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista. Terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutokset tulivat voimaan 1.1.2017. Ympärivuorokautisesti päivystävien sairaaloiden työnjako, leikkaustoiminnan kokoaminen sekä terveydenhuollon ja sosiaalipäivystyksen yhteispäivystyksen aloittaminen tapahtuu kuitenkin viimeistään 1.1.2018.    

Liitteet:

Lisätietoja:

johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, STM, p. 02951 63382 (rakenteiden uudistus)
lääkintöneuvos Timo Keistinen, STM, p. 02951 63385 (erikoissairaanhoito)
hallitusneuvos Lotta Hämeen-Anttila, STM, p. 02951 63406 (sosiaalipäivystys)
erityisasiantuntija Lasse Ilkka, STM, p. 02951 63995 (ensihoito)
lääkintöneuvos Anne Nordblad, STM, 02951 63387 (suun terveydenhoito)

Kiireellisen hoidon porrastus