Muutoksessa-blogi

Valinnanvapausmalli elävässä elämässä

Minna Saario Julkaisupäivä 4.1.2017 9.45 Blogit

Minna Saario

Asiakkaiden valinnanvapauteen perustuva toimintamalli tulee muuttamaan kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin liittyvien osapuolten roolia, asemaa ja toimintaa merkittävästi. Siksi siitä on käyty vilkasta keskustelua vuonna 2016 - ja toivottavasti se jatkuu tänäkin vuonna.

Valinnanvapausmallista useimmin esitettyjä hyötyjä ja mahdollisuuksia ovat:

  • asiakkaat pääsevät helpommin ja nopeammin palveluihin ja he voivat valita itselleen mieluisimman palveluntuottajan,
  • nopeammalla hoitoon pääsyllä voidaan estää terveydentilan ja toimintakyvyn huononeminen ja ehkäistä ongelmien ja haittojen syntymistä
  • palveluiden tuottamisessa korostuu asiakaslähtöisyys
  • ammattilaisille avautuu uusia mahdollisuuksia kehittää palveluja ja luoda pitkäkestoisia asiakassuhteita
  • palveluntuottajiksi voivat listautua kaikki kriteerit täyttävät yritykset (julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin omistamat), joista asiakkaiden valintojen kautta menestyvät tehokkaimmat ja parhaat tuottajat
  • palveluista maksavat maakunnat hyötyvät kilpailun kautta tehostuneesta palvelutuotannosta, jolla ne voivat hillitä palvelujen kustannusten kasvua.

Valinnanvapausmallista useimmin esitettyjä uhkia ja riskejä ovat:

  • heikoimmassa asemassa olevat asiakkaat eivät osaa käyttää valinnanvapautta ja voivat joutua väliinputoajiksi
  • peruspalvelujen ja erikoispalvelujen yhteensovittaminen vaikeutuu entisestään, eikä haluttua sote-integraatiota saada aikaan
  • jos valinnanvapauspalveluiden sisältö on kapea, ammattihenkilöiden työnkuvat eivät muodostu riittävän kiinnostaviksi ja he hakeutuvat pois peruspalveluista
  • palveluntuottajat valikoivat vain helppohoitoisia asiakkaita
  • vuosimaksuun perustuva korvausmalli kannustaa palveluntuottajia hoitamaan asiakkaita mahdollisimman vähän, l. alihoitamisen riski on suuri
  • pienet ja  keskisuuret palveluntuottajat eivät pärjää kilpailussa suurille
  • korvausmalli voi myös kannustaa erikoispalveluihin lähettämiseen
  • järjestelmä on kallis ja tehoton.

Näihin kysymyksiin vastaamista ja niistä käytävää keskustelua ja pohdintaa helpottaa se, että hallituksen linjauksien mukaista sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapausmallia kokeillaan käytännössä jo vuosina 2017 ja 2018. Kokeilut tehdään viidessä hankkeessa eri puolilla Suomea: Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Keski-Uusimaan kunnissa (Hyvinkää, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula), Tampereella ja Ylä-Savon sote-kuntayhtymässä.

Asiakkaat valitsevat listautuneista palveluntuottajista haluamansa ja voivat vaihtaa niitä ilman perusteluvelvoitetta.

Kaikkien kokeiluhankkeiden perusperiaatteet ovat samat. Nykyiset kunnat ja kuntayhtymät hoitavat palvelujen järjestäjän tehtävät eli simuloivat tulevia maakuntia. Ne asettavat kokeiltavien palvelujen kriteerit sekä hyväksyvät tuottajiksi haluavat palveluntuottajat. Asiakkaat valitsevat listautuneista palveluntuottajista haluamansa ja voivat vaihtaa niitä ilman perusteluvelvoitetta. Kaikille tuottajille maksetaan palveluista samansuuruinen vuosimaksu asiakkaiden lukumäärän mukaisesti (ns. kapitaatiomaksu). Asiakkaat maksavat palveluista samansuuruisen summan riippumatta palveluntuottajasta. Lisäksi hankkeet kokeilevat toisistaan poikkeavia ja täydentäviä sisältöjä ja toimintamalleja. Näitä ovat mm. kapitaatiokorvausmalliin sisältyvät sakko- ja kannustinelementit ja ikään perustuvat hinnoittelut sekä palvelusetelin ja henkilökohtaisen budjetin käytön liittäminen osaksi palveluntuottajien prosesseja.

Kokeiluja kannattaa siis seurata.

Kokeiluja arvioidaan koko matkan lähdöstä maaliin ja välituloksia julkistetaan mahdollisimman taajaan sekä hankekohtaisesti että kokonaisuutena.

Varmuudella voi sanoa jo ennakkoon, että tosiasiat valinnanvapausmallista ja sen toimivuudesta osoittautuvat mustan tai valkoisen sijaan harmaiksi. Kokeiluissa harmaalle pystytään löytämään useita ja uusiakin sävyjä - hankkeista saatavista käytännön kokemuksista tulee olemaan merkittävästi hyötyä lakien ja muiden säädösten jatkokehittämisessä.

Kokeiluja kannattaa siis seurata. Tutustu paikallisiin kokeiluihin:

Minna Saario, sosiaali- ja terveysministeriö
hankepäällikkö Palvelut asiakaslähtöiseksi -kärkihanke

 

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita