Muutoksessa-blogi

Valinnanvapauslaki on hallittu, ihmislähtöinen kokonaisuus

Annika Saarikko Julkaisupäivä 9.10.2017 11.44 Blogit STM

Saimme hallituksessa eilen sovittua valinnanvapauslain päälinjat ja pykälät. Vaativassa urakassa kiitos yhteistyöstä hallituskumppaneille.

Ohjenuorana lain uudelleenvalmistelussa oli perustuslakivaliokunnan kesäinen lausunto lain aiemmasta versiosta. Myös julkisen talouden kestävyys on välttämätöntä huomioida kokonaisuudessa.

Valinnanvapauden tulo osaksi tulevaa maakuntien järjestämää sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää on monin tavoin hieno juttu. Se vahvistaa potilaan ja asiakkaan oman äänen kuuluvuutta, lisää vertailtavuutta palvelutuotantoon ja varmistaa palvelujen saatavuutta.

Valinnanvapauden toteutumisen keinot ovat samat kuin keväisessä esityksessä; sote-keskus, asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti. Niin ikään säilytimme kansalaisten oikeuden valita julkisen järjestelmän sisällä oman liikelaitoksen, joka tuottaa vaativammat palvelut. Yhä jokaisella on myös oikeus olla valitsematta.

Perustuslain edellyttämällä tavalla maakunnilla ei ole velvoitetta yhtiöittää palvelujaan. Ne voivat sen kuitenkin halutessaan tehdä. Oleellinen muutos kuitenkin on, että maakunnalla on velvoite omaan liikelaitokseen. Tämä turvaa julkisten palveluiden saatavuuden kaikissa olosuhteissa. 

Maakunnan on jatkossa tarjottava asukkailleen asiakasseteli tarkkaan rajatussa palveluiden kokonaisuudessa. Tämä vahvistaa monipuolisemmin erilaisten ja erikokoisten yrittäjien asemaa palveluiden tuottamisessa. Ihmisten näkökulmasta se lisää palveluiden saatavuutta. Maakunta saa lisäksi laissa listattujen palveluiden ohella tarjota halutessaan lisää asiakasseteleitä eri palveluihin ja vastaavasti kieltäytyä niiden myöntämisestä kustannustehokkuuteen tai potilasturvallisuuteen vedoten.

Paljon palveluja käyttävien osalta henkilökohtainen budjetti on mahdollinen samalla tavalla kuin aiemmassa esityksessä. Se vahvistaa palveluohjauksen merkitystä ja asiakkaan itsemääräämisoikeutta esimerkiksi vammaisille ja paljon palveluita tarvitseville ikäihmisille.

Kansalaiset saavat valita oman sote-keskuksen hallituksen linjausten mukaisesti vuonna 2021. Perustuslakivaliokunnan rajauksen vuoksi sote-keskusten velvoittavissa tehtävissä on sosiaalihuollon osalta vain neuvonnan ja ohjauksen tehtävä. Maakunnalla on kuitenkin velvollisuus jalkauttaa sosiaalityön osaamista sote-keskusten tueksi. Tällä halusimme vahvistaa integraation toteutumisen erityisesti paljon palveluja tarvitsevien kannalta.

Vahvistaaksemme erityisosaamisen tuen sote-keskuksen arkeen, niiden vastuulle siirretään myöhemmin rajattu määrä erityisosaamista, esimerkiksi erikoislääkärikonsultaatioita tai terveydenhuollon avovastaanottotoimintaa.

Tämän palveluntuottaja voi kuitenkin toteuttaa alihankintana, jotta pienempikin yritys, osuuskunta tai järjestö voi olla sote-keskuksen palvelun pyörittäjä. Se on kuitenkin hyvä huomioida, että vastuun potilaan ja asiakkaan palvelun kokonaisuudesta kantaa aina sote-keskus. Tätä vahvistamaan lakiin kirjattiin oma pykälänsä yhtenäisen asiakassuunnitelman velvoitteesta. Sen sijaan tuottajille maksettavat korvaukset palveluista säilyivät pääosiin keväisen hallituksen esityksen linjoilla.

Kahden vuoden kuluttua sote-keskusten aloittamisesta ne kansalaiset, jotka eivät vielä siihen mennessä ole tehneet valintaa sote-keskuksesta, listataan palvelujen tavoitettavuuden mukaan eri tuottajien asiakkaiksi.

Lain valmistelussa hallitus kiinnitti erityistä huomioita siirtymäaikoihin sekä maakuntajärjestäjän vahvaan oikeuteen pitää asukkaiden palveluiden lankoja käsissään.

Valinnanvapauslain luonnos on torstaina hallituspuolueiden eduskuntaryhmien käsittelyssä.  Kokonaisuus julkistetaan alueuudistus.fi -sivuilla kaikkien tutustuttavaksi.

Olen erityisen ylpeä sosiaali- ja terveysministeriön virkavastuulla toteutetusta valmistelutyöstä valinnanvapauslaissa. Muutamassa kuukaudessa merkittävä lakikokonaisuus kasattiin uusista ja jo aiemmin sovituista aineksista. Se työ ansaitsee kiitoksen. Tärkeää myös oli, että matkan varrella laajaa sote-asiantuntijoiden joukkoa kuultiin. Hallitus toki teki ratkaisut lopullisista linjauksista.

Ja nyt työ jatkuu. Lakia viimeistellään virkatyönä lähiviikot ja myös sen perustuslaillista kestävyyttä arvioidaan vielä. Haluamme tehdä huolellista työtä. Kaupungilla kuuluu liikkuvan lakipaketista monia versioita. Kannattaa kuitenkin lopullisen tulkinnan tekemiseksi odottaa viimeisin, hallituksen linjaama kokonaisuus. Lausuntokierrokselle valinnanvapauslaki lähtee sovitulla tavalla marraskuun alussa. 

Annika Saarikko
perhe- ja peruspalveluministeri

Kursiivilla merkitty kohta on korjattu ja täsmennetty 9.10. klo 12.55.

Kommentit
Lisää kommentti
Eero
Hienoa työtä Annika!
Kirjoitettu 9.10.2017 17:26.
Auli Juntumaa
Miten sotessa on ajateltu turvata lääkärien koulutus? Se on toiminnan kannalta aivan olennaista, mutta tästä ei julkisuudessa kuule oikein mitään. - Nuoret lääkärit tarvitsevat työuran alussa vahvan taustatuen ja mahdollisuuden harjaantua monipuolisesti, eikä heidän tule joutua ammatinharjoittajiksi tai yrittäjiksi sote-keskuksiin. Nytkin uupumisriski on suurin ensimmäisinä työvuosina, mikä on hälyttävää. Se kertoo huonosta työn johtamisesta ja organisoinnista ja jatkuvasta julkissektorin aliresursoinnista. - Entä miten erikoislääkärikoulutuksen resurssit turvataan? Useilla aloilla on valmiiksi erikoislääkärivaje ja nyt yksityissektori hyödyntää jo olemassa olevaa kokenutta erikoislääkärikuntaa. Miten heitä riittää? Tarvittavaa oppia ja kokemusta ei voi hankkja yksityissektorilla kuin rajoitetusti. Vahva ja monipuolinen julkinen toiminta on tarpeen riittävän laaja-alaiseen koulutukseen (nythän jo mm. aluesairaaloiden merkittävä koulutuksellinen panos heikkenee tai jää pois kokonaan). Ammattitaidon kapeutuminen on muutoin uhkana, mikä osaltaan nostaa kuluja: tarvitaan enemmän lääkärikäyntejä useammalla lääkärillä. Ilman hyvin koulutettua ja jaksavaa lääkärikuntaa ei ole hyvää terveydenhuoltoa.
Kirjoitettu 9.10.2017 20:36.
Selaa blogin artikkeleita