Muutoksessa-blogi

Sote-palvelujen on toimittava myös häiriötilanteissa

Lasse Ilkka Julkaisupäivä 7.12.2017 10.26 Blogit STM

Häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautuminen sisältyy jatkossakin sote-lainsäädäntöön ja sen pitää velvoittaa kaikkia palveluntuottajia. Maakunnat ovat järjestäjinä paljon vartijana myös sote-palvelujen valmiudessa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulee kaikissa olosuhteissa turvata väestön toimeentulo, sosiaali- ja terveyspalvelut, ympäristöterveydenhuollon palvelut, lääkkeiden sekä terveydenhuollon tarvikkeiden ja laitteiden saatavuus sekä terveysuhkien seuranta ja hallinta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumis- ja johtovastuulle kuuluu laajoja ihmisten terveyttä ja hyvinvointia uhkaavia tilanteita, kuten esimerkiksi tarttuvat taudit, juomaveden laatuongelmat ja säteilytilanteet. Lisäksi sote-toimijoita koskettavat monet poikkihallinnolliset häiriöt, kuten esimerkiksi sähkökatkokset, tietojärjestelmien häiriöt ja suuronnettomuudet. Toimialan varautumisessa korostuu erityisesti päivystyspalveluiden kyky tuottaa palveluita ihmisille normaalia suuremman kuormituksen alla.

Sote-uudistuksessa palvelujen järjestäminen siirtyy 18 maakunnalle ja tuottajien määrä kasvaa nykyisestä Huoltovarmuuskeskus on tuonut lausunnossaan esille huolen Suomen kriisi- ja poikkeusolojen valmiudesta toimijakentän muuttuessa. Huoltovarmuuskeskuksen mukaan varautumista koskevien vaatimusten tulisi olla yhtäläiset yksityisillä ja julkisilla toimijoilla. Varautumisvaatimukset olisi ulotettava koskemaan myös lääkkeiden varastointia, hoitomateriaalien varastointia, erilaisten laitteiden toiminnallisuuden varmistamista ja henkilöstöresurssien varmistamista.

Julkisilla ja yksityisillä palveluntuottajilla pitää olla samat 
periaatteet tuottaa palveluja myös häiriötilanteissa.

Tämä huoli on aiheellinen. Sosiaali- ja terveydenhuollon varautumisen kulmakivet on huomioitava tuotannon muuttuessa. Julkisilla ja yksityisillä palveluntuottajilla pitää olla samanlaiset periaatteet tuottaa palveluita myös häiriötilanteissa. Valmiuteen sisältyy suunnitelmien lisäksi häiriötilanteiden harjoittelu ja yhteistoiminta maakunnan muiden toimijoiden kanssa. Palveluntuottajilla on myös velvoite varata riittävästi hoitomateriaalia ja varmistua lääkintälaitteistonsa toimivuudesta häiriötilanteissa. 

Myös yksityisten toimijoiden on valmistauduttava henkilöstönsä
käyttöön normaaliajan häiriöissä ja poikkeusoloissa.

Varautumisvelvoite on oltava jatkossakin lainsäädännössä, mutta tarkennettuna koskemaan kaikkia palveluntuottajia. Siitä huolimatta maakunnilla on järjestäjinä erityisen suuri vastuu sote-palvelujen valmiudessa.

Maakuntien yleisessä valmiussuunnittelussa on otettava huomioon asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluiden varmistaminen kaikissa olosuhteissa. Palveluntuottajien kanssa on tehtävä sopimukset, joissa huomioidaan yksityiskohtaisemmin kunkin toiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.  Maakuntien on vielä huomioitava maakuntarajat ylittävän yhteistyön tarve, tiedonkulku ja kriisiviestintä. Nykyaikaisten häiriötilanteiden hallinta edellyttää viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistyötä. Häiriötilanteet eivät aina rajoitu yhden maakunnan alueelle, ja tähän on varauduttava etukäteen.

Lasse Ilkka
erityisasiantuntija
sosiaali- ja terveysministeriö

Kommentit
Lisää kommentti
Selaa blogin artikkeleita