Muutoksessa-blogi

Maakuntien rahoituksessa painottuvat THL:n kriteerit

Julkaisupäivä 2.1.2017 11.15 Blogit VM

Hallitus julkisti jouluviikolla lausuntokierroksen pohjalta muokatut lopulliset linjauksensa maakuntauudistuksesta. Lausuntokierros oli poikkeuksellisen laaja, yhteensä lausuntoja annettiin 755 kappaletta.

Palaute johti myös lukuisiin muutoksiin ja tarkennuksiin maakuntia koskevan lainsäädäntöpaketin lopullisessa muotoilussa. Esimerkiksi kuntia koskevasta veroprosentin rajoittamisesta luovuttiin, maakuntien ja kuntien väliseen tehtäväjakoon lisättiin joustavuutta ja maakuntien velvoitteita valtakunnallisten tukipalveluiden käyttöön lievennettiin.

Maakuntien rahoitusta käsiteltiin lausuntopalautteessa paljon ja määräytymisperusteita täsmennettiinkin nyt vielä hallituksen toimesta. Vuonna 2019 toimintansa aloittavien maakuntien rahoitus perustuu valtaosin THL:n määrittämien sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetekijöiden sekä väestön ikärakenteen pohjalle. Näiden tekijöiden painoarvo on yhteensä noin 86% rahoituksen kokonaisuudesta.

THL:n tarveperusteiset kriteerit sisältävät esimerkiksi eri sairauksia, kuten diabetesta, syöpää, dementiaa ja psykooseja koskevia tarvetekijöitä. Sosiaalihuollon osalta rahoituksen kriteerinä on muun muassa työttömyys, koulutustaso ja toimeentulotuen tarve. Tarveperusteiset kriteerit on muodostettu tunnistamalla tilastollisella analyysillä merkittävimmät sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarpeeseen johtavat seikat.

Tarvetekijöiden yhteensä 86% osuuden ohella maakuntien rahoitus määräytyy asukasluvun perusteella, jonka painoarvo on 10%. Edellä mainittujen lisäksi rahoituksen kokonaisuudesta yhteensä noin 4% määräytyy hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, asukastiheyden, vieraskielisyyden, kaksikielisyyden ja saaristoisuuden perusteella.

Kansanvaltaisesti toimivien maakuntien perustamisen tärkein tehtävä on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden turvaaminen tasapuolisesti koko maassa. Kyse on kansalaisten perusoikeuksien keskeisimmästä sisällöstä. Tästä syystä toiminnan rahoituksessa nojataan voimakkaasti asiantuntijoiden määrittelemiin kriteereihin, jotka ovat yhtäläiset koko maassa. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeen sivuuttaminen rahoituksen määrittelyssä vaarantaisi palveluiden järjestämisen ja hoidon ja hoivan tarpeessa olevat jäisivät hoitamatta.

Maakuntien perustamisen myötä muuttuu sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ohella myös kuntien rahoitus. Kuntien valtionosuuksista sekä kuntien keräämistä veroista siirretään valtion verotuksen kautta maakunnille vastaava osuus kuin minkä kunnat ovat niihin aiemmin yhteensä käyttäneet. Näiden rahoituksen siirtojen myötä nykytilaan verrattuna osa maakunnista ja kunnista hyötyy ja osa menettää. Kuntien kohdalla muutos on rajoitettu siirtymäajan jälkeen korkeintaan +/- 100 euroon per asukas. Tämä muutos tarkoittaa korkeimmillaankin alle yhden prosenttiyksikön painetta veroprosenttiin neljän vuoden siirtymäaikana.

Kun edellä kuvattuja rahoituksen muutoksia tarkastellaan kokonaisuutena, asettuu valtaosalla maakunnista muutos nykytilaan verrattuna alle 50 euroon per asukas vielä siirtymäajan jälkeenkin. Tämä on kohtuullista huomioiden se, että käsissämme on satavuotiaan Suomen historian suurin uudistus. Uudistus, joka tehdään jotta perustuslain takaamat palvelut toteutuvat Suomessa jokaisen kohdalla.

Anu Vehviläinen

Kunta- ja uudistusministeri

 

Lisätietoja:

Projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, p. 02951 63012
Erityisavustaja Sami Miettinen p. 046 923 4695

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita