Muutoksessa-blogi

Maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpano: lisäaika ei tarkoita aikalisää

Jani Pitkäniemi Julkaisupäivä 13.9.2017 12.34 Blogit VM

Vaikka sote- ja maakuntauudistuksen lainvalmistelutyö vielä jatkuu, painopiste uudistuksen kokonaisuudessa on siirtymässä toimeenpanoon. Tähän saakka valtion puolelta suurimmat toimeenpanoon liittyvät panostukset on suunnattu alueiden valmistelun tukemiseen ja hyvän yhteispelin luomiseen.

Seuraavassa vaiheessa tämän rinnalle nousee ministeriöiden rooli uudistuksen valtakunnallisina toimeenpanijoina. Tämä on hyvinä lainvalmistelukoneina profiloituneille ministeriöille myös suuri haaste, joka vaatii sitoutumista, yhteistyötaitoja ja jatkuvaa oppimista.

Konkreettisesti uudistuksen murrosvaihe näkyy monella tavalla:

  • Hankeorganisaatiota ollaan päivittämässä vahvasti toimeenpano-orientoituneempaan suuntaan. Erillisistä sote-, maku- ja kasvupalveluputkista on osin jo siirrytty ja ollaan siirtymässä ”yhteen yhteiseen uudistukseen”. Tätä ajatusta tuetaan perustamalla yksi yhteinen projektiryhmä. Jo toiminnassa olevalla uudistuksen tilannehuoneella on niin ikään tarkoitus koota käytännön toimeenpanoa saman katon alle. Sama logiikka koskee toimeenpanon valtakunnallisia valmisteluryhmiä ja uudistuksen viestintää.
  • Ministeriöt organisoivat uudelleen sekä sisäisiä prosessejaan että pohtivat valtioneuvoston sisäistä yhteistyötä ja parhaita tapoja kommunikoida maakuntien kanssa. Syyskuun 7. päivä lähtölaukauksensa saava maakuntien talouden ja ohjauksen simulaatioprosessi on tässä hyvin keskeisessä roolissa. Simulaatioharjoituksella voidaan parhaassa tapauksessa saavuttaa monia käytännön kokemuksia siitä, mikä ohjaus- ja vuorovaikutusjärjestelmässä toimii ja mitä pitää vielä hioa tai ajatella uudelleen. Prosessiin kannattaa lähteä tosissaan, vaikka jotkut asiat ovatkin vielä avoimia.
  • Päivänpolitiikan isojen otsikkojen taustalla tapahtuu paljon: palvelukeskusten valmistelutyö etenee, digivalmistelu on projektoitu ja laitettu liikkeelle, samoin tiedolla johtamisen kehittäminen, joka on tarkoitus koota maakuntatieto-ohjelma-nimiseksi kokonaisuudeksi. Muutoskoulutuksesta vastaava Muutosakatemia erilaisine täsmäkoulutuksineen on pääsemässä vauhtiin. Ja toimeenpanoon on jo ministeriöissä rekrytoitu ja tarkoitus kohdentaa lisätyövoimaa jatkossakin.

Heinäkuun alussa linjattu vuoden lisäaika uudistuksen voimaantuloon on herättänyt monenlaisia ajatuksia ja kysymyksiä. Erityisesti maakuntien valmisteluun kohdennettu rahoitus on aika ajoin herättänyt julkistakin ihmettelyä. Osasyy lienee vuoden lisäaika, joka muutti esivalmistelun ja väliaikaisen toimielimen aikatauluja. Toisaalta osa huolista lienee johtunut kehys- ja talousarvioprosessien (ml. lisätalousarviot) luonteesta; rahaa ei voi myöntää ennen kuin eduskunta on sen siunannut. Hallituksen budjettiriihen tuoreet linjaukset valmistelun rahoituksesta kuitenkin tukevat pitkäjänteisempää valmistelua ja antavat kaivattua työrauhaa.

Lisäaika ei saa kuitenkaan tarkoittaa aikalisää. Työn määrä niin kentällä kuin keskushallinnossa on edelleen valtaisa. Maakuntien perustamiseen lisäaika tarjoaa mahdollisuutta jäsentää valmistelua järkevällä tavalla ja turvata avaintehtävien toimivuus uudistuksen tullessa voimaan. Valtiolle se merkitsee ennen kaikkea arvokasta lisävuotta rakentaa omat palvelulupauksensa laadukkaiksi.

Jani Pitkäniemi
Kunta- ja aluehallinto-osaston osastopäällikkö, ylijohtaja

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita