Muutoksessa-blogi

Lapsivaikutusten arviointi haastaa perinteistä päätöksentekoa

Kati Honkanen Julkaisupäivä 11.1.2018 10.48 Blogit STM

Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioiminen niin päätöksenteossa kuin lapsiin kohdistuvassa toiminnassa on yksi Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) kehittämiskohteista.

Lapsivaikutusten arvioinnissa tarkastellaan lasten hyvinvointiin ja oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisuutena. Pyrkimyksenä on selvittää, miten päätös tai toiminta voidaan toteuttaa lasten edun kannalta parhaalla mahdollisella tavalla.

Lapsivaikutusten arviointi on myös väline lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen, sillä lasten ja nuorten kuuleminen on tärkeä osa lapsivaikutusten arviointia.

Kabineteissa valmistelun sijaan avointa keskustelua.

Lapsivaikutusten arvioinnit ovat paikoin ravistelleet voimakkaasti perinteistä tapaa tehdä lapsiväestöä koskevia päätöksiä.

Lasten, nuorten ja vanhempien osallistuminen vaikutusten arviointiin päätösten valmisteluvaiheessa on vielä uusi toimintatapa. Kyseessä on iso toimintakulttuurin muutos päätöksentekoprosessissa. Eräs kuntapäättäjä kuvasi muutosta siten, että kabineteissa tapahtuvan valmistelun sijaan nyt mukaan keskusteluun otetaan jo valmisteluvaiheessa eri-ikäiset kuntalaiset.

Vaikutusten arviointi tuo myös läpinäkyvyyttä päätöksentekoon. Ne, joihin päätökset vaikuttavat, tietävät millaista harkintaa erilaisten vaikutusten – niin hyötyjen kuin haittojen – välillä on tehty ja millaisia asioita päätöksessä on painotettu.

Lapsivaikutusten arvioinnin kehittämispiloteissa on tullut ilmi, että kaikki toimijat eivät jaa yhteistä näkemystä siitä, tuleeko lapset ottaa mukaan heitä koskevaan päätöksentekoon, kuten esimerkiksi kouluverkon suunnitteluun.

Lapsivaikutusten arviointiprosessissa törmäävät aikuisten erilaiset lapsikäsitykset. Pohdintaa on käyty esimerkiksi siitä, millaisena toimijana lapsi omissa yhteisöissä nähdään: ensisijaisesti aikuisten suojelun kohteena vai aktiivisena oikeuksien haltijana ja toimijana. Keskustelu ja erilaisten näkemysten vaihto onkin ollut varsin vilkasta eri foorumeilla.

Lapsella on aikuisen tavoin oikeus tulla kuulluksi.

Lasten ja nuorten osallistumista suunniteltaessa ja toteutettaessa on pohdittu lukuisia kysymyksiä: Mitkä ovat lasten ja mitkä aikuisten asioita? Milloin lapsia pitäisi kuulla? Mitkä ovat hyviä tapoja kuulla lasta? Miten lasten tuottamaa tietoa analysoidaan? Miten lapsia osallistetaan valmisteluun ilman, että aiheutetaan heille huolta tulevasta? Miten lasten näkemyksiä hyödynnetään päätöksenteossa? Moniin kysymyksiin ei ole löydetty yhtä vastausta, vaan eri toimijoilla on ollut erilaisia näkemyksiä ja mielipiteitä.

Usein aikuiset toteavat, ettei lapsia kannata kuulla, sillä he vain toistavat vanhempiensa näkemykset. Lapsen omien näkemysten esiin tuomista voidaan kuitenkin auttaa käyttämällä lapsille soveltuvia menetelmiä osallistua arviointiin.

Toisaalta voidaan kysyä niin lapsen kuin aikuisen kohdalla, että milloin näkökulma on ”oma”, muiden vaikutuksilta täysin vapaa? Aikuisille sallitaan keskustelu, pohdinta ja mielipiteen muuttaminenkin. Lapsen kuuluisi voida tehdä samoin.

Lapsella on aikuisten tapaan oikeus tulla kuulluksi. Tämän lisäksi lapsella on oikeus saada tietoa häntä koskevista asioista ja myös kuulla muiden, niin lasten kuin aikuisten, erilaisia näkemyksiä. Samalla tuetaan sellaisen toimintakulttuurin syntyä, jossa kuullaan toinen toista ja pohditaan erilaisia näkemyksiä. Tämä on tärkeää myös siksi, että toisinaan eri lapsiryhmien tarpeet saattavat edellyttää erilaisia ratkaisuja.

Lapsille sopivia osallistumisen menetelmiä kehitetään kuntien ja maakuntien käyttöön.

Lasten ja nuorten osallistumisen menetelmät on mietittävä tarkkaan. Oleellisinta on pohtia sitä, mikä on kyseiselle ryhmälle sopiva tapa osallistua tarkasteltavan asian pohdintaan.

Pienille lapsille luontevaa saattaa olla piirtäminen ja kerronta, vammaiset lapset saattavat tarvita puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja ja isompia lapsia saattaa innostaa esimerkiksi toiminnalliset menetelmät, nuoria keskustelu.

Kuitenkin yleisesti voidaan todeta, että on erittäin vaikeaa löytää kaikille lapsille sopivaa yhtä menetelmää osallistua arviointiin. Oleellisempaa on menetelmien soveltaminen ja jatkuva kehittäminen.

Toteutetuissa pilotoinneissa muutoksia lasten osallistumisen tapoihin onkin pyritty tekemään saatujen kokemusten mukaan. Kokemukset ovat olleet erittäin kannustavia: lapset ja nuoret ovat pääsääntöisesti olleet innostuneita työskentelystä ja he ovat kertoneet osallistuneensa mielellään arviointiin. Lapsilta on myös saatu arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi.

Käynnissä olevista piloteinneista tehdään prosessikuvauksia, joiden tarkoituksena on helpottaa kuntien ja tulevien maakuntien lapsivaikutusten arviointien käyttöönottoa. Samalla voidaan synnyttää keskustelua lapsen oikeuksista ja niiden toteutumisesta lapsen arjessa.

Osana LAPE-muutosohjelmaa tehdään myös muun muassa lapsivaikutusten arvioinnin toteuttajan muistilista, jonka laadinnassa hyödynnetään olemassa olevia lapsivaikutusten arviointimalleja sekä saatuja kokemuksia toteutuneista arvioinneista.

 

Kati Honkanen
projektipäällikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

 

Lue lisää Lapsivaikutusten arvioinnista:

 

Kommentit
Ei kommenteja vielä. Ole ensimmäinen.
Selaa blogin artikkeleita