Muutoksessa-blogi

Kestävä valinnanvapausmalli syntyy laajan yhteiskunnallisen keskustelun tuloksena

Tuomas Pöysti Julkaisupäivä 31.1.2017 16.05 Blogit STM

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen kiistanalaisin kohta eli valinnanvapauden laajentaminen nytkähti tänään eteenpäin. Hallituksen esitysluonnos valinnanvapauslaiksi lähetettiin laajalle lausuntokierrokselle.

Lausuntoja on kenen tahansa mahdollista antaa. Lausuntokierros päättyy 28.3.2017.Lausuntokierrosta tukee sote- ja maakuntauudistuksen verkkosivustolla julkaistava tausta-aineisto.

Hallituksen esityksen luonnoksessa on alustava vaikutusarviointi. Vaikutusarviointi täydentyy lausuntokierroksen aikana ja lausuntokierroksella saatavista tiedoista. Lainvalmisteluohjeiden mukaan lausuntokierros on olennainen osa vaikutusarviointia. Aikaisempaan, lausuntokierroksen kannalta merkitykselliseen aineistoon kuuluu muun muassa kilpailu- ja kuluttajaviraston laatima laaja selvitys kilpailun mahdollisuuksista ja sääntelytarpeista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Nykyistä laajempi valinnanvapaus jakaa mielipiteitä poliittisten päätöksentekijöiden ja asiantuntijoiden keskuudessa. Osalle yksilön valinnanvapaus on itsessään päämäärä. Osalle valinnanvapaus taas edustaa vierasta, yksilökeskeisyyttä korostavaa ajattelutapaa ja uhkaa - se vaarantaa jopa yhteiskuntasopimuksen tasolla pohjoismaisen hyvinvointivaltiomme ja sen julkisten palveluiden toimivuuden.

Valinnanvapaus ei ole arvo sinänsä, vaan keino pyrkiä sosiaali- ja terveydenhuollon varsinaisiin päämääriin.

Valinnanvapaus on hyvä sijoittaa laajempaan yhteiskunnalliseen kehykseen. Ihmiset odottavat kokonaisvaltaisempaa palvelua ja itsensä huomiointia. Ihmiset haluavat vaikuttaa. Itsemääräämisoikeus on perustuslain mukaisia periaatteita ja arvoja. Toisaalta kaikki eivät jaksa tai pysty taikka välttämättä edes halua vaikuttaa ja valita. Lähes kaikki haluavat ja tarvitsevat ainakin jossain vaiheessa julkisen vallan ja palvelun antamaa turvaa.

Osallisuuden ja osallistumisen mahdollisuus ja tunne ovat yhä tärkeämpi osa vaatimuksia, joilla kansalaiset ja palveluiden käyttäjät arvioivat julkista toimintaa. Valinnanvapaudella näyttäisi olevan kansalaisten ja käyttäjien kannatus vaikka samalla siihen sisältyy pelkoja ja huolia. Huolet on otettava vakavasti. Riippumatta siitä, minkälaisia ratkaisuja valinnanvapauslain suhteen tehdään, asiakaslähtöisyys ja asiakaskeskeisyys sekä osallisuuden vahvistaminen ovat asioita, joita odotetaan sosiaali- ja terveydenhuollolta erityisesti.Teemaa ei pääse pakenemaan. Asiakaslähtöisyys ja –keskeisyys ei ole muuten hyvän ja kustannustehokkaan sosiaali- ja terveydenhuoltomme vahvimpia puolia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa valinnanvapaus on keino vahvistaa ihmisiä lähellä olevia perustason palveluita sekä vahvistaa asiakaslähtöisyyttä. Valinnanvapauden olisi tarkoitus tuoda siihen kannustin. Lisäksi valinnanvapaudella haetaan vahvempaa yhteistä päätöksentekoa sote-ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Tämä voi parantaa palvelun vaikuttavuutta.

Perustuslain näkökulmasta olennainen kysymys on, miten valinnanvapaus vaikuttaa jokaisen oikeuteen ja mahdollisuuteen saada yhdenvertaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita. Yhdenvertaisuutta ei voi arvioida vain maakuntien sisällä vaan valtakunnallisesti ja väestöryhmien välillä. Perustuslain näkökulmasta tavoitteena täytyy olla myös heikommassa asemassa olevien huomioon ottaminen.

Valinnanvapauslaissa on tarkoitus myös vahvistaa perustason palveluja sosiaali- ja terveyskeskuksissa ja tuoda yhä laajemmin erikoistason palveluita sekä osa sosiaalipalveluista sosiaali- ja terveyskeskuksiin. Kun palvelut ja hoitomenetelmät kehittyvät, ei kaikkia erityistason palveluja tarvitse antaa enää sairaaloissa. Sosiaali- ja terveyskeskus on tarkoitettu ihmisten lähipalvelujen kehdoksi, joka tekee kansanterveystyötä sekä rakenteellista ja ennaltaehkäisevää sosiaalityötä.

Valinnanvapauslaissa ja samalla koko sote-uudistuksessa haetaan näin uudenlaista toimintaa mahdollistavaa lainsäädäntöä.

Samalla kuitenkin sosiaali- ja terveyskeskuksia ohjaavan lainsäädännön täytyy olla riittävän yksiselitteistä ja turvata ihmisten yhdenvertaisuus ja perusoikeudet. Mikä on tässä uudenlaisessa tilanteessa järkevä lailla ohjaamisen malli on aidosti keskustelukysymys. Valinnanvapauteen sisältyy siten uusia perustuslain tulkintakysymyksiä. Niihin on haetaan keskustelun ja lausuntokierroksen kautta vastauksia.

Valinnanvapauslaki ei ole näin vielä valmis  vaikka lausunnolle lähteekin kokonainen lain luonnos. Lausuntopyyntöaineistossa ja lakiluonnoksessa on nostettu esille tärkeitä kysymyksiä . Hyvään lainvalmisteluun kuuluu, että lausuntokierroksen aikana saadut näkemykset otetaan oikeasti huomioon.

Juuri tässä vaiheessa valmistelua tarvitaan laajaa keskustelua ja monipuolisia, perusteltuja näkemyksiä. Valinnanvapaudesta haetaan toimivaa välinettä osallisuuteen ja asiakaslähtöisyyteen. Valinnanvapauden laajentaminen on yhteiskunnallinen oppimisprosessi, jossa keskustelun kautta edetään kohti toimivia ratkaisuja. Lopputuloksena meillä pitäisi olla yhdenvertaisempi sosiaali- ja terveyspalvleujen saatavuus, asiakaslähtöisempi palvelujärjestelmä ja vahvemmat, ihmisiä lähellä olevat peruspalvelut.

Tuomas Pöysti
alivaltiosihteeri

etunimi.sukunimi@stm.fi

 

 

 

 

 

Kommentit
Lisää kommentti
Markku Niemelä
Ensimmäinen lukeminen kertoo, että valinnanvapauslakipaketti on joulukuun luonnoksesta selvästi kehittynyt. Tuetun päätöksenteon ehdotus on paikallaan. Erityislainsäädännön ja valinnanvapauslain suhde on selkiytynyt.
Markku Niemelä
Kirjoitettu 2.2.2017 11:07.
Selaa blogin artikkeleita