Usein kysyttyjä kysymyksiä valinnanvapaudesta

Usein kysyttyä

  • Mitä tarkoittaa asiakkaan valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa?

    Se tarkoittaa asiakkaan oikeutta valita itselleen sopiva sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottaja, toimipiste ja ammattihenkilö. Näitä valintaoikeuksia on tarkoitus laajentaa 1.1.2019 alkaen. Lakiesityksen mukaan julkisesti rahoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja voivat jatkossa tarjota asiakkaalle julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat, kuten järjestöt ja säätiöt. Asiakasmaksut ovat samat kaikilla palveluntarjoajilla. Asiakas voi valita nykyistä monipuolisemmin omaan tilanteeseensa sopivia palveluntuottajia.

    • Käytännössä asiakas voi listautua valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi ja valita lisäksi haluamansa hammashoitolan. Asiakasmaksu on kaikissa sama. Palveluntuottajan pitää olla maakunnan hyväksymä.
    • Asiakas voi saada myös asiakasseteleitä tai henkilökohtaisen budjetin, joilla voi hankkia  asiakassuunnitelman mukaisia tarpeellisia sosiaali- ja terveyspalveluja.
    • Asiakas voisi myös valita maakunnan itse tuottamissa palveluissa maakunnan liikelaitoksen toimipisteen, kuten sosiaalihuollon toimipisteen tai sairaalan.

    • Asiakas voi valita haluamansa ammattihenkilön toimipisteessä, jos se on toiminnan kannalta mahdollista ja tarkoituksenmukaista.
    • Asiakas voi myös hakeutua hoitoon ulkomaille jo nykyisin voimassa olevien säännösten mukaisesti.
  • Miksi asiakkaan valinnanvapautta lisätään?

    Tavoitteena on parantaa palvelujen saatavuutta ja laatua sekä kannustaa maakuntia ja palveluntuottajia toimimaan tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tällöin asiakas saa nykyistä nopeammin avun asiaansa tai ongelmaansa. Asiakas pääsisi nopeammin hoitajalle tai lääkärille, sosiaalityöntekijälle ja muihin palveluihin. Asiakas voi myös valita entistä monipuolisemmin mistä hankkii palveluja ja millaisia palveluja käyttää. Tavoitteena on lisätä asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja hänen osallistumistaan itseään ja hoitoaan koskevaan päätöksentekoon. Palveluntuottajien kilpailun uskotaan lisäävän toiminnan laadukkuutta ja taloudellista tehokkuutta.

  • Voiko asiakas jo nykyään valita eri vaihtoehtojen välillä?

    Kyllä voi. Potilas voi esimerkiksi valita terveyskeskuksen. Hän voi myös käyttää yksityisiä terveyspalveluja ja saada näistä kustannuksista Kela-korvauksia. Potilas voi myös valita erikoissairaanhoidon hoitopaikan Suomessa. Hän voi myös hakeutua hoitoon ulkomaille.  Sosiaalipalveluissa asiakkaalla ei tällä hetkellä ole samanlaista valinnanmahdollisuutta.

    Lisätietoa nykyisestä hoitopaikan valinnasta:

    http://stm.fi/hoitopaikan-valinta

    http://stm.fi/infografiikat

  • Milloin uusi valinnanvapauslaki tulee voimaan ja valinnanvapaus laajenee?

    Hallitus antoi lakiesityksen valinnanvapaudesta eduskunnalle 9.5.2017.  Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa, josta lukien maakunnat järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Vuoden 2019 alussa asiakas voi valita julkisen tai yksityisen hammashoitolan (suunhoidon yksikön).

    Asiakas voi myös valita sosiaali- ja terveyskeskuksen, mutta niiden toiminta ei ala kaikissa maakunnissa yhtä aikaa samassa laajuudessa. Lakiesitykseen sisältyy useita siirtymäaikoja. Osassa maakuntia valinnanvapausmallin mukaisten sote-keskusten toiminta ja henkilökohtaisen budjetin käyttö voidaan aloittaa pilotointina jo vuonna 2017. Muiden maakuntien sote-keskusten perustoiminta alkaa maakunnan päätöksen mukaisesti viimeistään 1.7.2019.  Maakunnan hakemuksesta sille voidaan myöntää poikkeuslupa, jonka mukaan maakunta voi aloittaa sote-keskusten toiminnan vasta vuoden 2021 alussa.

    Hallitus antoi lakiesityksen valinnanvapaudesta eduskunnalle 9.5.2017.  Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alussa, josta lukien maakunnat järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Vuoden 2019 alussa asiakas voi valita julkisen tai yksityisen hammashoitolan (suunhoidon yksikön).

    Asiakas voi myös valita sosiaali- ja terveyskeskuksen, mutta niiden toiminta ei ala kaikissa maakunnissa yhtä aikaa samassa laajuudessa. Lakiesitykseen sisältyy useita siirtymäaikoja. Osassa maakuntia valinnanvapausmallin mukaisten sote-keskusten toiminta ja henkilökohtaisen budjetin käyttö voidaan aloittaa pilotointina jo vuonna 2017. Muiden maakuntien sote-keskusten perustoiminta alkaa maakunnan päätöksen mukaisesti viimeistään 1.7.2019.  Maakunnan hakemuksesta sille voidaan myöntää poikkeuslupa, jonka mukaan maakunta voi aloittaa sote-keskusten toiminnan vasta vuoden 2021 alussa.

  • Milloin viimeistään ihmiset listautuvat sote-keskuksen ja hammashoitolan asiakkaiksi?

    Ihmiset listautuvat sen mukaan millä aikataululla maakunta järjestää palvelut valinnanvapauslain mukaisesti. Hammashoidossa listautuminen tapahtuu marraskuusta 2018 lähtien. Sote-keskuksiin listautuminen tapahtuu viimeistään huhtikuusta 2019 lähtien. Mikäli maakunta tai osa siitä osallistuu valinnanvapauspilotteihin voi listautuminen tapahtua jo vuoden 2017 lopulla tai vuoden 2018 alussa maakunnan erikseen ilmoittamana ajankohtana.

  • Mitä sosiaali- ja terveyspalveluja asiakas voi valita?

    Nykyiseen verrattuna valinnanvapaus laajenisi niin, että asiakas voi valita nykyistä vapaammin sosiaali- ja terveyskeskuksen, josta hän saa hoitajan ja lääkärin palveluita sekä sosiaalipalveluihin liittyvää neuvontaa ja opastusta. Lisäksi asiakas voi erikseen valita hammashoitolan. Sosiaali- ja terveyskeskusta voi ylläpitää maakunnan tai yksityisten omistama yhtiö tai järjestö/säätiö. Sote-keskuksiin on tarkoitus tuoda myös erikoislääkärien vastaanottoja ja lyhytaikaisia sosiaalipalveluja.

    Sote-keskusten sosiaalipalvelujen valikoimaan sisältyvät päihdetyön ohjaus ja neuvonta, mielenterveyteen liittyvät sosiaalihuollon neuvonta ja ohjaus sekä yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki. Lisäksi sosiaalipalveluihin kuuluvat asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsema sosiaaliohjaus, kotipalvelu, kotihoito ja kasvatus- ja perheneuvonta. Maakunta voi lisäksi päättää, että sote-keskusten palveluihin kuuluu äitiys- ja lastenneuvolat.

    Asiakas voi valita palveluntuottajan myös silloin, kun asiakas saa sote-keskuksesta, hammashoitolasta tai maakunnan liikelaitoksesta asiakassetelin, Asiakas voi valita myös henkilökohtaisen budjetin palveluntuottajat.

    Asiakas voi valita palveluntuottajan koko maan alueelta. Asiakasmaksu on eri tuottajilla sama. Asiakas voi myös toivoa haluamaansa ammattihenkilöä valitsemassaan toimipisteessä.

  • Mitä jos asiakas tarvitsee usein muitakin sosiaali- ja terveyspalveluja?

    Osa asiakkaista tarvitsee muita enemmän sosiaali- ja terveyspalveluja. Tällöin maakunnan liikelaitoksen toimipiste (esim. sosiaaliasema, sairaala tai vammaispalvelujen yksikkö) arvioi asiakkaan palvelutarpeen ja tekee asiakassuunnitelman. Asiakas saa palvelun suoraan maakunnan toimipisteestä tai voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hankkii tarvitsemansa palvelut. Tällöin asiakas voi valita maakunnan yhtiön, yksityisen yrityksen tai järjestön tuottaman palvelun.

  • Tarvitseeko asiakkaan asioida aina myös maakunnan liikelaitoksessa, jos sote-keskuksessa on todettu erikoistason hoidon tarve?

    Ei tarvitse. Lähete voidaan käsitellä maakunnan liikelaitoksen toimipisteessä sähköisesti ja todeta asiakkaan erikoistason hoidon tarve ja ohjata asiakas tarpeen mukaiseen hoitoon.

  • Mitä ovat suoran valinnan palvelut?

    Sosiaali- ja terveyskeskukset ja suun hoidon yksiköt (hammashoitolat) tarjoavat suoran valinnan palveluja. Nimitys tulee siitä, että asiakas voi suoraan listautua asiakkaaksi haluamaansa sote-keskukseen tai hammashoitolaan. Niiden tarjoamat palvelut säädetään valinnanvapauslailla.

  • Mitä sosiaalihuollon palvelua sote-keskuksesta saa?

    Sote-keskuksista saa sosiaalipalvelujen neuvontaa ja ohjausta sekä päihdetyön ohjausta ja neuvontaa, mielenterveyteen liittyvää sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta sekä yksilön ja perheen psykososiaalista tukea. Lisäksi sote-keskuksesta saa asiakkaan tilapäisesti ja lyhytaikaisesti tarvitsemaa sosiaaliohjausta, kotipalvelua, kotihoitoa sekä kasvatus- ja perheneuvontaa  Sosiaalihuollon asiakkaalle on nimettävä omatyöntekijä.

    Asiakas ohjataan maakunnan liikelaitoksen asiakkaaksi, jos hän tarvitsee laajemmin palveluita tai palvelu edellyttää sellaista viranomaispäätöstä, jota ei voi tehdä sote-keskuksessa. Maakunnan liikelaitoksen toimipiste voi olla esimerkiksi sosiaaliasema tai vammaispalvelujen yksikkö. Asiakas voidaan ohjata myös järjestön vertaistuen piiriin, jos varsinaisille sosiaali- ja terveyspalveluille ei ole tarvetta.

  • Mihin kuuluvat jatkossa esimerkiksi neuvolat, koulujen hammashoito, vanhusten kotihoito ja mielenterveyspotilaat?

    Kouluterveydenhuolto ja opiskeluterveydenhuolto sekä niihin liittyvä hammashoito kuuluvat maakuntien hoidettavaksi, eikä oppilailla ja opiskelijoilla ole tässä valinnanvapautta. Kuntien tehtäväksi jää kuitenkin järjestää oppilas- ja opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut. Yleinen hammashoito sen sijaan kuuluu valinnanvapauden piiriin, eli jokainen valitsee hammashoitolansa itse. Maakunta voi lisäksi päättää, että äitiys- ja lastenneuvolat kuuluvat sote-keskuksen tehtäviin.

    Jatkuva ja pitkäaikainen vanhusten kotihoito on maakuntien liikelaitosten vastuulla. Vanhuksille ja vammaisille voidaan tarjota myös asiakasseteli tai henkilökohtainen budjetti, joilla asiakas voi hankkia kotiin haluamaansa apua tai vaikka kuljetuspalveluja.

    Mielenterveyspotilaat ja päihdeongelmassa apua tarvitsevat ottavat asiakkuuden alkaessa yhteyttä omaan sote-keskukseen. Jos ihmisellä on vakavampi ja pitkäaikaisempi mielenterveys- tai päihdeongelma, sote-keskus ohjaa hänet maakunnan toimipisteeseen, esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen yksikköön.

  • Miksi äitiys- ja lastenneuvolan on mahdollista olla sote-keskuksessa?

    Perheiden kannalta neuvolan voi olla hyvä olla sote-keskuksessa, jossa sijaitsee pääosa perheen muistakin palveluista.  Kun sote-keskukset toimivat hyvin yhteistyössä keskenään ja maakunnan kanssa, voidaan näin tavoittaa hyvin koko väestö. Valinnanvapauslain mukaan maakunta voi olosuhteidensa perusteella päättää, onko neuvoloiden parempi olla sote-keskuksissa vai maakunnan liikelaitoksessa, missä on lapsiperheiden erityispalveluja.

  • Mistä saa tietoa eri palveluntuottajista ja niiden palvelujen laadusta?

    Maakunta ylläpitää verkkopalvelussa luetteloa palvelun tuottajista (maakunnan liikelaitoksen toimipisteet, sote-keskukset, hammashoitolat ja muut mahdolliset palvelut). Luettelossa on oltava tietoja myös palvelujen laadusta ja saatavuudesta.

    Sote-keskusten ja hammashoitoloiden on ilmoitettava verkkopalvelussa enimmäisasiakasmääränsä sekä ajantasaisesti se, kuinka paljon uusia asiakkaita se pystyy ottamaan ja mitkä ovat odotusajat.

    Tiedot on annettava asiakkaalle pyydettäessä myös suullisesti tai kirjallisesti.

  • Onko kaikkien pakko valita palveluntuottaja itse?

    Ei ole. Maakunta päättää palveluntuottajan silloin, kun asiakas ei tahdo valita tai hän ei syystä tai toisesta voi itse valita. Omaiset ovat tarvittaessa mukana päätöksiä tehtäessä.

    Maakunta osoittaa sote-keskuksen ja/tai hammashoitolan kaikille, jotka eivät ole tehneet valintaa. Maakunta tekee valinnan viimeistään kuukautta ennen kuin sote-keskukset tai hammashoitolat aloittavat toimintansa. Hammashoitolat aloittavat toimintansa lain mukaan heti 1.1.2019, joten maakunta tekee asukkaiden puolesta valinnan viimeistään joulukuussa 2018, jos asiakas ei ole itse valinnut ja ilmoittanut siitä maakunnalle. 

  • Kuka valitsee palvelun tuottajan alaikäiselle?

    Huoltaja tai muu laillinen edustaja valitsee alaikäisen asiakkaan puolesta palveluntuottajan. 15 vuotta täyttänyt nuori voi kuitenkin valita itse palveluntuottajan.

  • Saako palvelun tuottajan valintaan apua?

    Asiakas saa tarvittaessa tukea sopivien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien valintaan. Verkkopalvelussa tarjotaan vertailutietoa eri palveluntarjoajista. Lisäksi asiakas voi saada apua ja tukea neuvontapuhelimessa, palveluohjaajalta tai nimetyltä omatyöntekijältä. Jos asiakas ei halua itse valita palvelua, maakunta ohjaa hänet sopivaan palveluun.

  • Koskeeko valinnanvapaus vain perusterveitä ihmisiä, jotka tarvitsevat palveluja satunnaisesti?

    Valinnanvapaus koskee lähtökohtaisesti kaikkia. Poikkeuksena on koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, joissa ei ole valinnanvapautta. Samoin laitoshoidon aikana asiakas saa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut yksiköstä, jossa hän on hoidettavana (esim. sairaala, kehitysvammalaitos). Laitoshoidon kestäessä yli kuukauden, sote-keskuksen vastuu palvelujen tuottamisesta keskeytyy.

  • Miten varmistetaan, etteivät palveluntuottajat rahasta maakuntaa?

    Maakunta määrittelee etukäteen sote-keskuksille  ja hammashoitoloille maksettavat korvaukset. Ne eivät pääsääntöisesti perustu suoritteisiin, vaan maksetaan asiakasmäärän ja laissa määriteltyjen tarvetekijöiden perusteella. Palveluntuottajat eivät myöskään voi valita asiakkaita. Heidän on otettava valikoimatta vastaan kaikki kiinnostuneet asiakkaat, jos asiakkaiden enimmäismäärä ei ole täynnä.

    Maakunta määrittelee ennalta maakunnan liikelaitoksen myöntämän asiakassetelin tuottajille maksettavat korvaukset. Maakunnan liikelaitos määrittelee asiakaskohtaisesti henkilökohtaisen budjetin arvon. Sote-keskus määrittelee myöntämänsä asiakassetelin arvon ja vastaa asiakassetelillä asiakkaalle annettavan palvelun kustannuksista.

    Palveluntuottajien on rekisteröidyttävä ja niiden on täytettävä maakunnan asettamat vaatimukset. Sote-keskusten ja hammashoitoloiden on myös tehtävä sopimukset maakuntien kanssa ja niiden on vastattava sopimuksen mukaisesta palvelukokonaisuudesta. Tällä tavoin varmistetaan palvelujen laatu ja toiminnan avoimuus.

    Palveluntuottajan on myös ilmoitettava vaadittavat tiedot julkisessa verkossa sekä palveluihin pääsyn odotusajat.

  • Työterveyshuollon takia yksityisillä suurilla yrityksillä on jo laajat asiakastiedot rekisterissään. Haalivatko yritykset työkykyisimmät asiakkaat sote-keskuksiinsa?

    Myös maakuntien liikelaitoksilla ja niiden yhtiöillä on mahdollisuus markkinoida palveluja. Lisäksi maakunta maksaa palveluntuottajille vanhemmista ja sairaammista asiakkaista suuremman korvauksen. Näin ollen yritysten kannattaa olla kiinnostunut kaikenlaisista asiakkaista.

  • Voivatko yritykset valita asiakkaita sijoittamalla toimipisteitä vain varakkaisiin kaupunginosiin?

    Kansainvälisten kokemusten perusteella ihmiset valitsevat pääsääntöisesti toimipisteen lähellä kotia tai työpaikkaa. Suomeen valmisteltavassa mallissa toimipisteen sijaintipaikka ei vaikuta merkittävästi toiminnan kannattavuuteen.  Tämä johtuu siitä, että palveluntuottajille maksettavissa korvauksissa otetaan huomioon asiakkaiden palvelutarpeeseen vaikuttavat tekijät, esimerkiksi ikä ja sairastavuus. Maakunta maksaa palveluntuottajille vanhemmista ja sairaammista asiakkaista suuremman korvauksen.  Lisäksi osa rahoituksesta voidaan maksaa suoritteiden perusteella. Näiden tekijöiden perusteella runsaasti palveluja tarvitseva asiakas voi olla tuottajalle vähintään yhtä kannattava kuin vähän palveluja käyttävä asiakas.

  • Kasvaako eriarvoisuus, jos köyhät saavat vain peruspalveluja sote-keskuksesta ja varakkaat voivat ostaa erikoislääkärien palveluja?

    On totta, että monet sote-keskukset todennäköisesti tarjoaisivat maakunnan rahoittamien palvelujen ohella maksullisia lisäpalveluja asiakkailleen. Olennaista on kuitenkin se, että maakunnan rahoittamissa perustason palveluissa kaikki asiakkaat ovat yhdenvertaisia.  Ehdotetun valinnanvapauslain mukaan sote-keskusten vastuulle kuuluisi myös erikoislääkärien konsultaatiota ja vastaanottoja. Näin pienituloisilla olisi uudistuksen myötä mahdollista saada näitä erikoislääkärien palveluja nykyistä joustavammin.

  • Ohjaavatko yksityiset sote-keskukset monenlaista ja kalliimpaa palvelua tarvitsevat potilaat maakunnille?

    Asiakkaiden palvelut on tarkoituskin toteuttaa yhteensovitettuina kokonaisuuksina niin, että maakunnan liikelaitos vastaa vaativimmista palveluista, kuten erikoissairaanhoidosta. Tämä otetaan huomioon rahoituksessa.

  • Voivatko pienetkin yritykset olla sote-palvelujen tuottajia?

    Pienillä yrityksillä on hyvät edellytykset toimia asiakassetelipalvelujen ja henkilökohtaisen budjetin palvelujen tuottajina. Lisäksi sote-keskus ja maakunnan liikelaitos voisivat täydentää omaa palvelutuotantoa ostamalla palveluja pieniltä ja mikroyrityksiltä kilpailuttamalla tai suorahankintoina. Vaikka sote-keskusten palveluvalikoima on laaja, pienet yritykset voisivat toimia sote-keskuksen tuottajana yhteistyösopimusten tai yhteisen yrityksen kautta. Pienet yritykset voivat tarjota myös erilaisia tukipalveluja, kuten siivousta ja ruokahuoltoa.

  • Maakunnan liikelaitos arvioi useita eri palveluja tarvitsevan asiakkaan palvelutarpeen. Eikö silloin ole vapautta valita palveluja?

    Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen toimipisteen, jossa asioi. Maakunnan liikelaitos voi myöntää asiakkaalle asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, joilla asiakas valitsee ja hankkii tarvitsemansa palvelut.

  • Muuttuuko kiireelliseen hoitoon pääsy?

    Kiireelliseen hoitoon pääsyyn ei tule muutoksia. Oikeus hakeutua kiireelliseen hoitoon kotikunnasta ja asuinpaikasta riippumatta säilyy ennallaan. Hätätilanteessa voi soittaa 112 tai mennä lähimpään päivystykseen.

  • Mitä asiakas maksaa sosiaali- ja terveyspalveluista?

    Asiakkaalta voidaan veloittaa nykyiseen tapaan asiakasmaksu. Se on samansuuruinen maakunnan yhtiön, yrityksen ja järjestön palvelussa. Asiakasmaksujen suuruus määritellään laissa. Asiakasmaksuja koskeva laki uudistetaan kokonaan ja työ on käynnissä. Asiakasmaksuja yhdenmukaistetaan ja selkeytetään. Samalla huolehditaan, ettei kenenkään maksutaakka muodostu kohtuuttomaksi.

  • Mitä jos asiakas haluaa vaihtaa valitsemansa palveluntuottajan?

    Asiakas sitoutuu sosiaali- ja terveyskeskukseen ja hammashoitolaan yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Näin ollen asiakas voi tehdä uuden valinnan aikaisintaan vuoden päästä edellisestä valinnasta. Asiakkaalla on kuitenkin oikeus vaihtaa suoran valinnan palvelun tuottajaa määräajasta riippumatta, jos hän muuttaa toiseen kuntaan tai muusta perustellusta syystä. Jos asiakas oleskelee väliaikaisesti toisella paikkakunnalla työn, opiskelun tai vapaa-ajan vieton vuoksi, hän voi käyttää toisen toimipisteen palveluja. Sitä varten pitää tehdä maakunnalle ilmoitus.

     

    Asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla hankituissa palveluissa asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa halutessaan.

  • Asiakas voi saada asiakassetelin palvelujaan varten, mikä se on?

    Maakunnan liikelaitos, sote-keskus ja hammashoitola voivat myöntää asiakkaalle asiakasseteleitä, joita voi käyttää muiden palveluntuottajien tarjoamiin yksittäisiin toimenpiteisiin. Esimerkiksi asiakas voi saada sote-keskuksesta lääkärin lähetteen fysioterapiaan. Tällöin asiakas saa halutessaan asiakassetelin, jolla hän valitsee itselleen sopivan fysioterapeutin. Asiakas voi valita asiakassetelipalvelun antajaksi minkä tahansa hyväksytyn palveluntuottajan koko Suomen alueelta.

    Jos asiakas tarvitsee muita kuin sote-keskuksen tai hammashoitolan tuottamia palveluja, nämä ohjaavat asiakkaan maakunnan palveluihin. Maakunnan palvelujen tuottamisesta vastaa maakunnan liikelaitos (esimerkiksi sosiaaliasema, vammaispalvelujen yksikkö tai sairaala). Maakunnan liikelaitos arvioi tilanteen ja asiakkaalle tehdään asiakassuunnitelma. Palvelutarpeesta riippuen asiakas saa palvelun suoraan maakunnan toimipisteestä tai voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, joilla hankkii tarvitsemansa palvelut.

    Maakunta päättää, missä palveluissa se ottaa asiakassetelin käyttöön. Asiakasseteli voidaan ottaa käyttöön vaikkapa kotiin tuotavissa palveluissa. Henkilökohtainen budjetti on otettava käyttöön vammaisten ja ikääntyneiden henkilöiden palveluissa, mutta maakunta voi päättää ottaa sen käyttöön myös muissa palveluissa. Henkilökohtaisessa budjetissa asiakas voi palveluntuottajan valinnan lisäksi vaikuttaa palvelujen sisältöön.

  • Jos asiakas saa asiakassetelin, saako hän rahaa ja pitääkö hänen maksaa silti asiakasmaksuja?

    Jos asiakas saa asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, hänen tililleen ei siirry rahaa. Sote-keskus, hammashoitola ja maakunnan liikelaitos maksavat suoraan palveluntuottajalle asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan pitää kuitenkin maksaa palveluun liittyvä mahdollinen asiakasmaksu. Se kattaa yleensä pienen osan palvelun kustannuksista.

  • Mitä tapahtuu nykyisin käytössä olevalle palvelusetelille?

    Maakunnan liikelaitoksen myöntämä asiakasseteli korvaa nykyisin käytössä olevan, kunnan myöntämän palvelusetelin 1.1.2019 alkaen.

  • Mikä on henkilökohtainen budjetti?

    Henkilökohtainen budjetti on rahasumma, jonka puitteissa asiakas voi hankkia asiakassuunnitelmassa määriteltyjä palveluja. Budjetin saaminen edellyttää, että maakunnan liikelaitos arvioi tilanteen ja tekee asiakkaalle asiakassuunnitelman. Näiden palvelujen perusteella määritellään henkilökohtaisen budjetin suuruus (euromäärä).

    Asiakas voi itse päättää, mistä hankkii asiakassuunnitelman mukaiset palvelut ja hän voi vaikuttaa myös palvelujen sisältöön. Näin asiakas saa yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja, hän voi vaikkapa hankkia henkilökohtaisen avustajan. Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa.

  • Voiko asiakas kieltäytyä vastaanottamasta asiakasseteliä tai henkilökohtaista budjettia?

    Kyllä voi. Asiakkaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta asiakassetelistä tai henkilökohtaisesta budjetista. Näissä tilanteissa maakunnan liikelaitos, sote-keskus tai hammashoitola vastaa asiakkaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta muilla tavoin.

  • Miten kauan henkilökohtainen budjetti on voimassa?

    Henkilökohtainen budjetti laaditaan joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Henkilökohtaisen budjetin toteutumista arvioidaan vuosittain ja siihen tehdään tarvittaessa muutoksia. Henkilökohtaista budjettia tarkistetaan, jos esimerkiksi asiakkaan elämäntilanne tai avuntarve muuttuu olennaisesti. Jos kustannukset muuttuvat paljon, myös silloin henkilökohtaista budjettia tarkistetaan.

  • Kuka vastaa kustannuksista, jos henkilökohtainen budjetti ylittyy?

    Henkilökohtainen budjetti määritellään asiakassuunnitelman perusteella siten, että se kattaa tarvittavat kustannukset. Jos asiakas haluaa asiakassuunnitelmaan ja henkilökohtaiseen budjettiin kuulumattomia palveluja, asiakas vastaa itse niistä aiheutuvista kustannuksista.

  • Yksityisen hoidon sairausvakuutuskorvaukset loppuvat. Aiheuttaako se ryntäyksen julkisiin palveluihin?

    Tuskin. Erikoislääkärikäynnistä saadut sairausvakuutuskorvaukset ovat jo nyt melko pieniä. Työikäisestä väestöstä suuri osa on työnantajan kustantaman työterveyshuollon piirissä jatkossakin. Todennäköisesti valinnanvapaudesta hyötyvät eniten usein ja monia palveluja tarvitsevat ihmiset.

  • Miten turvataan valinnanvapaus haja-asutusalueilla?

    Haja-asutusalueille ei voi syntyä yhtä runsasta palvelutarjontaa kuin kaupunkeihin. Suomessa voi olla myös alueita, joissa on käytännössä vain yksi palveluntuottaja. Ilman palveluja ei tuolloinkaan jäädä, sillä maakunnalle on säädetty velvollisuus turvata palvelut haja-asutusalueilla.  Joitakin palveluita voidaan tarjota myös uusilla tavoilla esimerkiksi verkkopalveluina tai kotiin tuotuna.

  • Kuka pääsee palveluntuottajaksi? Voiko asiakas luottaa palveluntuottajaan?

    Palveluntuottajaksi ei pääse kuka tahansa. Palveluntuottajan on oltava valtakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajien rekisterissä. Rekisteriin otetaan vain ne tuottajat, jotka täyttävät laissa määritellyt vaatimukset.

    Rekisterissä oleva tuottaja voi ilmoittautua sote-keskukseksi tai hammashoidon yksiköksi. Maakunta hyväksyy ilmoituksen perustella tuottajat ja tekee heidän kanssaan sopimukset.

    Palveluntuottajien toimintaa valvoo lupa- ja valvontaviranomainen. Lisäksi maakunnan velvollisuutena on valvoa sote-keskuksia, hammashoitoloita ja muita valinnanvapauspalvelujen tuottajia.

  • Miten varmistetaan palvelujen integraatio, kun palveluntuottajia on nykyistä enemmän?

    Maakunta vastaa siitä, että asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut, ja että eri tuottajien palvelut ovat sujuvasti ja tehokkaasti yhteen toimiva kokonaisuus. Maakunta voi asettaa palveluketjuja ja palvelujen yhteensovittamista koskevia ehtoja, jotka palveluntuottajan on täytettävä.

    Maakunnan liikelaitos vastaa asiakkaansa palvelujen kokonaisuudesta, vaikka liikelaitos antaisi asiakassetelin palvelun hankkimiseen toiselta tuottajalta. Samalla tavoin sote-keskus vastaa asiakkaan koko palvelukokonaisuudesta, vaikka sote-keskus antaisi asiakkaalle asiakassetelin yksittäisen palvelun hankkimiseen toiselta tuottajalta.

  • Millainen on yhtiöiden yhteiskuntavastuu sote-palveluissa?

    Valinnanvapauslaissa säädetään yleinen avoimuusvelvoite ja yhteiskuntavastuu, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon suoran valinnan palvelujen ja asiakassetelipalvelujen tuottajia. Kyseessä ei ole toimialaa yleisesti koskeva säännös. Valinnanvapauslain mukaan sote-keskuksen ja hammashoidon palveluntuottajien sekä asiakassetelipalvelun tuottajien pitää vuosittain julkaista tiedot muun muassa tuloistaan, maksamistaan veroista ja verotuspaikasta, voitoista ja tappioista, johdon palkoista ja palkkioista sekä yhteiskuntavastuun toteuttamisesta. Suurilla yrityksillä sääntely koskee myös konsernin tietoja. Kaikkien tietojen pitää olla saatavilla valinnanvapauden tietojärjestelmissä, mikä helpottaa löydettävyyttä. Näin voidaan turvata avoimuus ja mahdollisuus arvioida yhtiöiden toimintaa.

  • Voiko palveluihin vaikuttaa?

    Ihmisiä kannustetaan monin tavoin osallistumaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen.  Maakuntien asukkaat voivat osallistua esimerkiksi vanhus- ja vammaisneuvostoissa tai asiakasraadissa sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen. Myös maakuntavaaleissa äänestäminen on tärkeä keino vaikuttaa. Asiakas voi vaikuttaa muunmuassa sillä, kenet valitsee sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajaksi. Asiakkaalla on oikeus vaihtaa palveluntuottajaa.

  • Voiko asiakas hakeutua hoitoon ulkomaille ja korvataanko hoidon kustannuksia?

    Asiakkaalla on oikeus hakeutua kiireettömään hoitoon EU- tai ETA-maahan ja saada korvauksia kustannuksista. Kela korvaa jälkikäteen toisessa EU- ja Eta-maassa ja Sveitsissä annettua hoitoa samoin perustein kuin yksityisen terveydenhuollon palveluja Suomessa. Edellytyksenä on, että hoito kuuluu Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaan

    Hoitoon hakeutuminen ulkomailla (hoitopaikanvalinta.fi)

    Jatkossa toiseen EU-maahan hoitoon hakeutuva henkilö saisi terveyspalvelut samoin korvausperustein kuin Suomessa. Kun kyse olisi valinnanvapauslaissa tarkoitetuista suoran valinnan palveluista, henkilö ei tarvitsisi ennakkolupaa tai -ilmoitusta. Muiden terveyspalvelujen korvaamisessa olisi edellytyksenä hoidon tarpeen arviointi tai lähete.

    Hoitoon hakeutuvilla olisi edelleen velvollisuus maksaa hoito- ja matkakustannukset ensin itse. Kustannuksista korvattaisiin jälkikäteen se määrä, joka henkilön terveyspalveluista vastaavalla maakunnalla olisi kulunut vastaavan hoidon järjestämiseen. Henkilön maksettavaksi jäisi aina samasta tai vastaavasta hoidosta Suomessa potilaalta perittävä asiakasmaksu.

    Toiseen EU-maahan hoitoon hakeutuvan kustannukset pienenevät