FI SV

Koordinoidut palvelut pienentävät terveyseroja

Sosiaali- ja terveysministeriö 17.2.2017 10.15
Uutinen
Koordinoidut palvelut pienentävät terveyseroja

Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksen pilotissa asiakas saa oman yhteyshenkilön ja pompottelu luukulta toiselle poistuu. Sen uskotaan kaventavan terveyseroja ja parantavan yhtä lailla asiakkaiden ja työntekijöidenkin tyytyväisyyttä.

Helsingin Vallilassa, Vuosaaressa ja Töölöössä on käynnissä pilotti, joka antaa esimakua tulevaisuuden terveysasemasta. Kun asiakas ottaa yhteyttä terveys- ja hyvinvointikeskukseen, hän saa yhteyshenkilön, joka miettii yhdessä asiakkaan kanssa, minkälaisia palveluja tämä tarvitsee. Jatkossa asiakas ottaa yhteyttä suoraan kontaktihenkilöönsä.

Yhteyshenkilöt toimivat moniammatillisissa tiimeissä, jotka voivat konsultoida toisiaan jo asiakkaan yhteydenoton aikana. Näin asiakas pääsee nopeammin eteenpäin ongelmiensa kanssa.

– Voisi sanoa, että aiemmin asiakas navigoi eri ammattilaisten ja palvelujen välillä, nyt sen tekee terveydenhuollon ammattilainen asiakkaan puolesta. Tällä tavoitellaan parempaa palvelujen saatavuutta, vaikuttavuutta ja tuottavuutta. Myös asiakkaiden ja henkilökunnan tyytyväisyyttä halutaan parantaa. Ne kulkevat käsi kädessä, Helsingin terveys- ja hyvinvointikeskuksen projektipäällikkö Lars Rosengren sanoo.

Jos asiakkaalla on paljon terveys- ja hyvinvointiriskejä, yhteyshenkilöksi valitaan ennakoivalla ja valmentavalla työotteella työskentelevä ammattilaisen. Hän sparraa asiakasta positiivisten muutosten aikaansaamiseksi. Tässä työskentelytavassa on otettu mallia kansainvälisestä Chronic Care Model -mallista. Kun terveys- ja hyvinvointiriskit laskevat, myös terveyserot pienenevät.

Osa suurempaa uudistusta

Pilotti on osa terveydenhuollon palvelujen uudistusta Helsingissä. Jatkossa lapsiperheiden palvelut on koottu perhekeskuksiin ja iäkkäiden kotona asumisen tukevat palvelut monipuolisiin palvelukeskuksiin. Terveys- ja hyvinvointikeskuksen suurin asiakasryhmä on aikuisväestö, mutta palveluita annetaan myös lapsille ja iäkkäille.

Terveys- ja hyvinvointikeskuksiin saa yhteyden puhelimitse tai menemällä paikan päälle, mutta sähköisiin palvelukanaviin panostetaan myös vahvasti. Niitä suositellaan kaikille, mutta ketään ei silti pakoteta sähköisten palvelujen käyttäjäksi.

– Sähköisten palvelukanavien kautta asiakas voi lähettää viestejä yhteyshenkilölleen juuri silloin, kun itselle sopii parhaiten. Vaikka viikonloppuna tai iltaisin. Tuomme jatkossa terveysasemien sivustoille myös paljon omaan terveyteen ja sairauksien hoitoon liittyvää tietoa. Sen avulla jokainen voi itsekin arvioida, onko syytä mennä asiantuntijan pakeille vai pärjääkö omin konstein.

Hankala alku

Pari kuukautta käynnissä ollutta pilottia arvioidaan kesän kynnyksellä. Alku on ollut hankalaa ja ruuhkauttanut pilottiasemat. Kun asiakkailla ei ole vielä ollut omaa yhteyshenkilöä, yhteydenotot asiakaspalvelunumeroon ovat ruuhkautuneet.

Töölössä ja Vallilassa on otettu käyttöön myös sähköinen yhteydenottolomake. Sen avulla asiakkaat ovat saaneet jouhevasti yhteyden terveysasemalle. Lomakkeella voi kertoa, millaista apua tarvitsee.

Yhteyshenkilöiden saaneiden asiakkaiden määrä on pilottiasemilla nousussa. Nämä asiakkaat ovat olleet palveluihin tyytyväisiä. Moni on esimerkiksi päässyt tarvittaessa lääkäriin jo samana päivänä.

– Asiakkaat ovat myös kehuneet oman yhteyshenkilön tuovan jatkuvuutta. Nyt meidän on saatava lisää nimettyjä yhteyshenkilöitä, jotta tilanne tasapainottuu terveysasemilla, Rosengren sanoo.

Vinkit muille

Myös muissa kunnissa pohditaan, miten terveyspalveluja voisi tehostaa. Mitä vinkkejä Lars Rosengren antaa uudistuksia suunnitteleville?

– Käytännössä tulee aina eteen asioita, joita ei ole voinut suunnittelussa etukäteen hahmottaa. Kannattaa ehkä harkita ensin pienimuotoista pilotointia tai pilotin käyttöönoton porrastamista.

Rosengren uskoo silti, että käytössä oleva toimintamalli on hyvä. Samalla henkilömäärällä ja rahalla pystytään tuottamaan tehokkaammin ja oikea-aikaisesti palveluja niille, jotka niitä tarvitsevat.

– Etenkin paljon palveluja tarvitsevat asiakkaat höytyvät, kun heidän asiansa ovat yhden ihmisen hallinnassa. Hoito on aiempaa suunnitelmallisempaa ja kokonaisvaltaista, Lars Rosengren sanoo.

Teksti: Leena Filpus
Kuva (Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus 2018): Helin & co Arkkitehdit Oy / Voima Graphics 

Hyvät käytännöt