Ketterät kokeilut avaavat tietä uusille toimintatavoille

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö 5.12.2017 10.55
Uutinen
Ketterät kokeilut avaavat tietä uusille toimintatavoille

Uudenmaan LAPEn kokeilujen tuloksista kirkkaimmat timantit nostetaan koko maakunnan käyttöön.

Vanhassa kahvipaahtimossa Porvoonjoen varrella on lämmin tunnelma, vaikka töitä on paiskittu koko päivä: LAPE Uusimaan hanketoimiston väen suunnittelupäivä on ollut äänekkäästä innostuksesta päätellen hyvin antoisa.

Hanketoimiston tiimiin kuuluvat muutosagentti Hanna Tiirinki, hankepäällikkö Maikki Arola, hankekoordinaattori Mikko Latva-Kiskola ja hankekoordinaattori Maarit Lindman.

Hanna Tiirinki kertoo, että Uudenmaan LAPE-alueella toimintaa kehitetään erilaisten pilottien avulla, joita kutsutaan Ketteriksi kokeiluiksi. Parhaillaan maakunnassa on käynnissä useita kymmeniä erilaisia kehittämispilotteja.

Eri kehittämisalueiden kokeilut linkittyvät useimmiten vahvasti toisiinsa esimerkiksi peruspalveluista erityistason ja vaativan tason palveluihin.
”Opiskeluhuollon yhteinen asiakastyö liittyy vahvasti sekä perhekeskustoimintamalliin että varhaiskasvatuksen ja koulun yksilöllisen hyvinvointityön kehittämiseen.”

Hanna Tiirinki muistuttaa, että koska LAPEn tavoitteena on hyvinvoinnin edistäminen lasten, nuorten ja perheiden arjessa riippumatta tarpeen tasosta, on palvelujärjestelmän vastattava oikea-aikaisesti myös ennaltaehkäisevään tarpeeseen.

Asiakas edellä

”Yhteisen lapsen hyvinvointi on kaikkein tärkein”, vakuuttaa LAPE Uusimaan hanketoimiston väki Mikko Latva-Kiskola (vas.), Maarit Lindman, Hanna Tiirinki ja Maikki Arola.

Kehittämistyön aikana kokeilut ovat käynnissä eri kunnissa pitkin Uuttamaata. Kun niistä saadaan toimintamallikokonaisuuksia, ne saatetaan yhtä tasalaatuisina kaikkien kuntien käyttöön.

Maikki Arolan mukaan Ketterät kokeilut on jo pääosin kuvattu. Joulukuussa on ensimmäinen väliarviointi, jolloin arvioidaan, onko suunta oikea vai täytyykö jotain tehdä toisin. Seuraava väliarviointi on ensi vuoden maaliskuussa. Ketterissä kokeiluissa saaduista tuloksista nostetaan kirkkaimmat timantit koko maakunnan käyttöön.

Arola myöntää, että aikataulussa on kunnilla hieman painetta.

”Mutta esimerkiksi toimintakulttuurin muuttaminen vaatii paljon työtä, eikä se ole aina itsestään selvää.”

Mikko Latva-Kiskolan mielestä toimintakulttuurin muutos tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että palveluja järjestetään asiakas – ei organisaatio – edellä. Uudellamaalla on esimerkiksi otettava huomioon alueen kaksikielisyys, eli kaikki palvelut on tarjottava myös ruotsinkieliselle väestölle.

”Lisäksi tälle alueelle ominaista monikulttuurisuus, joten sähköisiä palveluja tuotetaan yleensä useammilla kielillä.”

Ketterän kokeilun timanteista Latva-Kiskola nostaa esiin Siuntiossa kehitteillä olevan vanhemmuuden tuen mallin, jossa yhteistyötä tehdään yli hallinnon rajojen, ja eri toimijat osallistuvat esimerkiksi vanhempainiltoihin.

”Näin vanhempainillat olisivat monimuotoisempia tilaisuuksia. Tällä hetkellähän vanhemmat eivät ole kovin innokkaita tulemaan niihin”, Latva-Kiskola lisää.

Yhteinen lapsi

Maarit Lindmanin mukaan erityistason palveluja pyritään järjestämään matalalla kynnyksellä perustasolle ja esimerkiksi opiskelijahuollon palveluja saattamaan luontevaksi osaksi perusopetusta. Painopistettä yritetään siirtää jo kustannustehokkuudenkin vuoksi varhaiseen tukeen, mutta siten, että tuki olisi oikeanlaista. Peruspalveluissa etsitään uusia toimintamalleja.

”Yhteinen opiskeluhuollon vastaanotto on hyvä esimerkki siitä, kuinka palveluja voidaan kehittää monitoimijaisesti.”

Kun aikaisemmin on ajateltu koulun olevan oppimista ja opettamista varten, pitäisi Lindmanin mukaan puhua nykyisin hyvinvointioppimisesta, jossa hyvinvointi ja oppiminen sidottaisiin yhteen myös lainsäädännöllisesti.

”Ei siis siten, että opiskeluhuolto hoitaa yhden saran ja opettajat opettamisen, vaan että ne yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi, kuten ihminenkin on.”

Lue viime viikolla julkaistu juttu Porvoon opiskeluhuollosta: Porvoon opiskeluhuolto tarjoaa apua koko perheelle

Maikki Arola muistuttaa, että suurin toimintakulttuurin muutos nousee LAPEn ydinajatuksesta, että töitä tehdään yhteisen lapsen hyvinvoinnin eteen. Siihen tarvitsemme toinen toisiamme, eikä se välttämättä onnistu myöskään ilman monitoimijuutta.

”Meillä on Suomessa välineitä, keinoja ja valtava asiantuntijuus eri toimialoilla. Kun tahdon hehku on sytytetty ja LAPE -muutosohjelma niin laaja ja syvälle porautuva, niin me muutamme historiaa”, Maikki Arola vakuuttaa.

Teksti ja kuva hanketoimiston väestä: Iita Kettunen

LAPE Uusimaa – Yhdessä olemme enemmän 2017-2018 on yksi lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) maakunnallisista hankkeista. LAPE uudistaa lasten, nuorten ja perheiden palvelut osana sote-uudistusta. Lue lisää LAPE-ohjelmasta täältä.

Kehittämistyön tavoitteena on muun muassa luoda maakunnallinen verkosto, jotta kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut saadaan yhteen sovitettua lapsi- ja perhelähtöiseksi integroiduksi palvelujen kokonaisuudeksi. Näin parannetaan palveluiden oikea-aikaista saatavuutta.

Kehittämiskohteita ovat erityisesti perhekeskustoimintamallin sekä varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitosten lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuen kehittäminen, jonka rinnalla vahvistetaan lapsiystävällistä toimintakulttuuria. Erityispalveluissa kehitetään uusia toimintamalleja, monialaista yhteistyötä sekä perhetyötä ja  -kuntoutusta.

Hankkeessa ovat mukana Uudeltamaalta kahdeksantoista kuntaa. Omarahoitusosuuksilla mukana lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan Piiri, Sosiaalitaito – Socialkompetens, FSKC sekä Sosiaalialan osaamiskeskus Verso liikelaitos. Yhteistyöhön eri alueilla osallistuvat lukuisat seurakunnat, oppilaitokset ja järjestöt.
Lue lisää Uudenmaan LAPE-hankkeesta täältä.