Arviointineuvoston lausunto maakuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistusta koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta valmistui

Valtioneuvoston viestintäosasto 13.2.2017 10.10
Uutinen 9/2017

Lainsäädännön arviointineuvosto on arvioinut maakuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisuudistusta koskevan luonnoksen hallituksen esitykseksi. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnos sisältää kattavan kuvauksen nykytilasta, esityksen tavoitteista, kohderyhmästä ja ehdotetuista toimenpiteistä. Esitysluonnoksessa on tunnistettu keskeisiä vaikutusalueita, ja yksittäisiä vaikutusmekanismeja on kuvattu seikkaperäisesti. Esitysluonnos sisältää myös monipuolisia ja paikoin yksityiskohtaisia arvioita lakiesityksen potentiaalisista vaikutuksista.

Arviointineuvosto tiedostaa, että esitysluonnos liittyy olennaisesti laajempaan uudistuskokonaisuuteen, mikä vaikeuttaa esitysluonnoksen vaikutusten arviointia. Yksittäisissä esitysluonnoksissa tulisi siksi kiinnittää erityistä huomiota vaikutusarvioiden systemaattiseen ja yhtenäiseen esitystapaan, koska se on perusedellytys kokonaiskuvan saamiseksi uudistuksen vaikutuksista. Yhteisvaikutusten arvioiminen on luonnollisesti vaikeaa, jos kaikkien asiaan liittyvien esitysten sisällöstä ei vielä ole tietoa.

Uudistuksen keskeinen tavoite on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja palvelujen saatavuuden parantaminen. Esitysluonnoksen vaikutusten arviointi painottuu kuitenkin kuvaamaan vaikutuksia kunnille, maakunnille ja valtiolle. Uudistuksen vaikutukset kotitalouksien ja kansalaisten näkökulmasta jäävät esitysluonnoksessa vähemmälle huomiolle. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi huolellisemmin käsitellä uudistuksen vaikutuksia yhdenvertaisuuteen, palvelujen laatuun ja saatavuuteen.

Uudistuksen toinen keskeinen tavoite on sosiaali- ja terveysmenojen kasvun hillitseminen. Rahoitusjärjestelmä on maakuntien vastuullisen taloudenpidon kannalta keskeinen tekijä. Esitysluonnoksessa ehdotetaan maakuntien rahoittamista valtion budjetista. Kokonaan valtionapuun perustuvan maakuntien rahoituksen ongelmia, esimerkiksi niin sanotun pehmeän budjettirajoitteen ongelmia, ei esitysluonnoksessa kuitenkaan käsitellä. Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa tulisi perustella tarkemmin, miksi puhtaasti valtion rahoitukseen perustuva malli olisi parempi vaihtoehto kuin maakuntien oman verotusoikeuden sisältävä rahoitusmalli.

Arviointineuvosto katsoo myös, että esitysluonnoksen tulisi sisältää tarkempi määrällinen yhteenveto julkisia menoja koskevista vaikutusarvioista. Esitysluonnoksessa tulisi toisin sanoen kuvata sekä uudistuksen muutoskustannusten että säästöpotentiaalin arvioitu realisoituminen uudistusta seuraavien kymmenen vuoden aikana.

Arviointineuvosto katsoo, että esitysluonnoksessa käsitellään useassa kohdin vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa asetetut tavoitteet ja perustellaan valittua vaihtoehtoa. Tästä huolimatta vaihtoehtoisten toteutustapojen käsittely jättää myös parantamisen varaa, erityisesti keskeisimpien toimenpiteiden osalta. Esitysluonnoksen merkittävimpiä toimenpiteitä, kuten sote-palvelujen järjestämistä maakuntatasolla, perustettavien maakuntien määrää ja maakuntien rajattua itsehallintoa, tulisi perustella toteutusvaihtoehtojen avulla, kuten oikeusministeriön vaikutusten arviointiohjeissa edellytetään. 

Esitysluonnoksessa arvioidaan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen digitalisointi edellyttää merkittäviä investointeja. ICT-muutosten kokonaiskustannuksiksi arvioidaan lähes 2 miljardia euroa, millä voi olettaa olevan merkittävä vaikutus alan kotimaiseen työllisyyteen ja yritysten kannattavuuteen. Arviointineuvosto katsoo, että digitalisointiin liittyvien investointien yritysvaikutuksista tulisi esittää arvio.

Arviointineuvosto pitää myönteisenä, että esitysluonnos sisältää ehdotuksen uudistuksen jälkikäteisseurannasta. Esitysluonnoksen kuvaus järjestettävästä vaikutusten jälkikäteisseurannasta jää kuitenkin ohueksi. Näin merkittävän säädöshankkeen tulisi sisältää konkreettisempi kuvaus vaikutusten jälkikäteisarvioinnista ja –seurannasta.

Lausunto 13.2.2017

Lisätietoja: arviointineuvoston puheenjohtaja Leila Kostiainen, p. 0400 805 417 ja arviointineuvos Antti Moisio, p. 0295 160 447, valtioneuvoston kanslia